Maailmanlaajuinen ruokakriisi ei tuo Suomeen tyhjiä kaupan hyllyjä, sanoo HOK-Elannon toimitusjohtaja – "Jonkin yksittäisen tuotteen kohdalla voi tulla ongelmia"

Suomen huoltovarmuus on hyvä, eikä maailmanlaajuinen ruokakriisi tule meillä näkymään laajemmin kauppojen tyhjinä hyllyinä. Näin asian näkee HOK-Elannon toimitusjohtaja Veli-Matti Liimatainen.

– Jonkin yksittäisen tuotteen tai raaka-aineen kohdalla voi tulla ongelmia.

Tällainen voi olla esimerkiksi jotkin kasviöljyt, joiden raaka-aineita on tullut paljon Ukrainasta ja Venäjältä.

– Niihin sitten kehitellään korvaavaa reseptiikkaa.

Tavallisen kuluttajan kukkarossa maailman tilanne näkyy siten, että ruokakauppalaskun loppusumma tuntuu olevan kerta kerralta vain isompi.

Ruoan hinta on noussut Liimataisen mukaan jo 5–6 prosenttia.

– Nousuhan alkoi jo loppuvuonna liittyen satokausiin ja maailmanmarkkinoiden tilanteeseen, hän muistuttaa.

Aikoinaan alennetut hävikkituotteet nähtiin negatiivisena asiana.

Venäjän hyökkäys Ukrainaan vain vauhditti hinnankorotuksia entisestään. Ukrainaa pidetään Euroopan vilja-aittana ja myös Venäjä on ollut iso tuottajamaa, myös lannoitteissa. Energia kallistuu, mikä vaikuttaa kaikkialla.

Luonnonvarakeskus Luke arvioi ruoan kallistuvan tänä vuonna jopa 10 prosenttia verrattuna viime vuoden tasoon.

Liimatainen sanoo, ettei halua ennakoida tulevia hintoja etenkään yksittäisten tuotteiden osalta, eikä HOK-Elanto määräävässä markkina-asemassa sitä edes voi tehdä.

– Epävarma tilanne jatkuu ja kyllähän se suunta varmasti ylöspäin (hinnoissa) on. Ruoka ei kuitenkaan Suomesta ole loppumassa

– 80 prosenttia Suomessa kulutetusta ruoasta on kotimaassa valmistettua.

Kahvipaketin hinta on jopa tuplaantunut, mikä johtuu sadon pienuudesta. Muita isoja hintojen nousuja on nähty Liimataisen mukaan muun muassa valmisruoissa, leivässä, kananmunissa, lihassa ja kalassa.

Menevätkö korotukset suoraan kuluttajahintoihin, vai onko kauppa tinkinyt katteestaan?

– Koko ajan tietysti yritämme tehostaa omaa toimintaa, että voisimme sitä kautta tarjota mahdollisimman edullisen ruokakorin. Teollisuuden kanssa on käynnissä poikkeustilanteeseen liittyvät hintaneuvottelut, jolla varmistetaan tuotanto jatkossa. Tärkeää on, että koko ruokaketju toimii yhdessä ja pidetään huoli, että suomalaisille saadaan tuotettua riittävä määrä elintarvikkeita, Liimatainen vastaa.

Luken erikoistutkija Hanna Karikallion mukaan hintojen kiipiminen ohjaa kuluttajavalintoja siten, että ostetaan tuoteryhmässä halvempaa tai haetaan tai kokonaan korvaavia vaihtoehtoja.

HOK-Elannossa tämä näkyy erityisen hyvin punalapputuotteissa.

– Kyllä hävikkituotteet ovat suosittuja ja 60 prosentin ilta-ale on löytänyt oman kuluttajakuntansa. Sehän on vain hyvä, että kaikki menee hyötykäyttöön, ne ovat kuitenkin ihan kelpoelintarvikkeita. Suomessa valvonta on tarkkaa, Liimatainen sanoo.

– Olen ollut useita vuosikymmeniä kaupan alalla töissä ja aikoinaan hävikkituotteita pidettiin merkkinä huonosta kaupanpidosta ja alennetut tuotteet nähtiin negatiivisena. Nykyisin hävikin minimointi on osa vastuullista toimintaa.

Liimataisen mukaan kaupassa kehitellään jatkuvasti myös uusia innovaatioita hävikin minimointiin. Uusimpana S-marketeihin lanseerattiin viime vuonna ”hyvikkilaatikko”, johon kerätään parasta ennen päivämäärän saavuttanutta leipää ja hieman kolhiituneita vihannes- ja hedelmätiskien tuotteita. Parin euron laatikoita myydään aamupäivisin.

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Mistä tänään puhutaan?

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut