Helsingissä rakennusliikkeillä on liian suuri valta kaupungin suunnitteluun. Tätä mieltä on eläkkeellä oleva ympäristöjuristi Lauri Nordberg. Nykyisin sitoutumaton Nordberg istui sdp:n edustajana kaupunkisuunnittelulautakunnassa 1970- ja 80-luvuilla, ja siirtyi myöhemmin vihreisiin.
Nordbergin mukaan Helsingissä annetaan julkisen tilan kehittämisvaraus usein kiinteistösijoittajalle tai rakennusyhtiölle, joka tekee suunnitelmat. Niiden pohjalta kaupunki laatii asemakaavan tai sen muutoksen.
– Järjestyksenhän pitäisi olla päinvastainen. Ensin kaupungin pitäisi miettiä, voidaanko asemakaavaan kajota ylipäätään ja jos voidaan, niin sen jälkeen muutetaan kaava ja etsitään toteuttajat.
– Johtavien kuntapoliitikoiden Helsingissä pitäisi valvoa asukkaiden etua, koska rakennusliikkeet tietysti yrityksinä ajavat liiketaloudellista etuaan, Nordberg jyrähtää.
Etelä-Haagassa asuva Nordberg tunnetaan Länsi-Helsingin luontoalueiden aktiivisena puolustajana, mutta nyt hän on kiinnittänyt huomionsa Savonkadun alueeseen, jossa Saimaanpuistikkoa ja Savonpuistoa uhkaa rakentaminen.
Kehittämisvarauksen alueelle on saanut NCC.
– Itäisessä kantakaupungissa on aika vähän puistoja jo nytkin ja lain mukaan alueilla on oltava riittävästi puistoja. Alppilan alueelle on tullut myös lisää asuntoja viime vuosina, sanoo Nordberg tarkoittaen Konepajaa.
Myöskään erityisiä luontoarvoja ei saa lain mukaan hävittää. Upeat luonnonkalliot ovat Nordbergin mielestä sellaisia.
– Näkisin, että laillisuus tässä (Savonkadun hankkeessa) on vähintäänkin kyseenalainen.
Toinen esimerkki, jossa arvokasta kaupunkitilaa aletaan suunnitella yritysvoimin, on Nordbergin mielestä Elielinaukio, jonne on soviteltu jopa Postitalon kokoista uudisrakennusta.
Malminkartanossa asukkaat puolestaan taistelevat Kartanonmetsän puolesta, josta maanomistaja Sponda sekä kaupunki järjestivät suunnittelukilpailun.
Nordberg on tutustunut Savonkadusta laadittuihin alustaviin suunnitelmavaihtoehtoihin. Niissä ei ole keskenään kovin suuria eroja.
– Jos sieltä keskeltä pieni osa kalliota jää ja vieressä on 10–14-kerroksisia toimistotaloja, niin kyllä se maisemallinen kalliopuisto ja ihmisten virkistyspaikka menetetään. Ihmettelen, että tästä ei ole suurempaa meteliä noussut.
Uusia asuntoja Savonkadulle on Nordbergin mielestä suunniteltu vain nimeksi, ja hän kyseenalaistaa toimitilojen suuren määrän.
– Voi kysyä tarvitaanko tätä, kun vieressä Keski-Pasilassa on myös toimistoalue.
Lue myös uutispäällikön kommentti: Näyttävät havainnekuvat poistettiin vauhdilla verkosta
Kaupunkiympäristölautakunnan jäsen ja vasemmistoliiton valtuustoryhmän puheenjohtaja Mia Haglund (vas.) sanoo, että osaltaan rakennusliikkeille annettujen kehittämisvarausten taustalla on pelko ”pöytälaatikkokaavoista”.
Eli että kaupunki kaavoittaa jonkin alueen, mutta se jää rakentamatta, kun toteuttajaa ei löydy.
– Menneisyyden toteutumattomiksi jääneet kaavat ovat voineet johtaa siihen, että toteuttaja on haluttu mukaan alusta asti.
– Pelko on mielestäni kuitenkin osin myös ylimitoitettua. Esimerkiksi Savonkatu on kivenheiton päässä Pasilan asemasta ja lähellä pääkaupungin keskustaa, joten en usko, että se rakentamatta jäisi, vaikka kaupunki olisi ensin sinne laatinut kaavan.
Haglund arvioi, että Helsingissä valta ei kuitenkaan yleisesti ottaen ole luisunut liikaa gryndereille.
– Suurin osa kaavoituksesta yhä toteutetaan ilman kehittämisvarauksia. Merkittävä muutos se kuitenkin on. Tonttikohtaisista asemakaavoista etenkin keskustan arvoalueilla on menty siihen, että luovutetaan suuria kokonaisuuksia kehittämisvarauksiin. Kaupungin pitäisi kuitenkin samaan aikaan huolehtia siitä, että nämä kokonaisuudet toimivat muun kaupungin kanssa.
Haglund korostaa, että myös kaupunki on mukana kehittämisvarausalueiden suunnittelussa.
– Ei kaupunkia suljeta näistä uloskaan.
Savonkadun kaavaluonnos tulee Haglundin mukaan tarvitsemaan vielä tarkan syynin kaupunkiympäristölautakunnassa, vaikka kallioiden laet ovatkin jäämässä vapaiksi.
– Kallio on merkittävä Alppilan luonteelle ja ilmeelle ja tärkeä asukkaiden vapaa-ajanpaikka.
