Puuharvinaisuus istutettiin kiistellyn padon tuntumaan – Helsingissä kasvaa tiettävästi vain kaksi samanlaista, suppilolatvaista komistusta

Kaupunki on istuttanut Suomen harvinaisimpiin puulajeihin lukeutuvan harkovanpoppelin Vanhankaupungin Kuninkaankartanonsaareen. Paikka sijaitsee Vantaanjoen padotun ja vapaan kosken välissä

Ukrainasta kotoisin olevan puulajin taimen istutuksella Helsinki osoittaa tukea sotaa käyvälle Ukrainalle.

Harkovanpoppeli on 20–30-metriseksi kasvava näyttävä koristepuu. Sen oksat kasvavat yläviistoon niin, että latvuksesta kehittyy suppilomainen. Puulla on sileä, kellanharmaa runko ja kolmiomaiset lehdet.

Ukrainan sota vaatii meiltä riippuvuuksien katkomista ja käden ojentamista

Nopeakasvuinen puulaji on syntynyt J. J. Gabeštovin taimistolla Harkovan lähellä 1800-luvun lopulla.

Suomessa harkovanpoppelia istutettiin 1900-luvun alkupuolella ainakin Turkuun ja Helsinkiin. Helsingissä on jäljellä enää kaksi tunnettua harkovanpoppeliyksilöä: Kalliossa Torkkelinmäen kupeessa Agricolankujalla sekä kasvitieteellisessä puutarhassa Kumpulassa.

Noin satavuotias Agricolankujan puu on todennäköisesti Suomen viimeinen suurikokoinen harkovanpoppeli. Kuninkaankartanonsaareen istutettu taimi on kasvatettu siitä kerätyistä pistokkaista Mustilan arboretumissa Elimäellä.

Vanhankaupunginkosken pato on merkittävä osa koko Suomen teollisuushistoriaa – Museovirasto: Koski on viimeksi ollut luontaisesti avoin 1500 vuotta sitten

Helsinkiläinen Atte, 35, luiskahti lapsena Vanhankaupunginkosken virtaan ja meinasi hukkua – tätä mieltä hän on padosta nyt

Kaupunginhallitus linjasi Vanhankaupunginkoskesta: Padon purkaminen haasteellista, mutta "ei mahdotonta"

Tuholaisten valtaamia puita kaadetaan Helsingissä – Pahimmat tuhot näillä alueilla