Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Voidaanko Turun terroristi palauttaa kotimaahansa? Näin vastaa erityisasiantuntija – "Millään valtiolla ei ole oikeutta kieltäytyä"

Kansalaiskeskustelu on käynyt vilkkaana sen jälkeen, kun uutisoitiin että Turussa kesällä 2017 kaksi henkilöä kuoliaaksi puukottanut Abderrahman Bouanane on saanut syytteet uusista rikoksista. Ne ovat tapahtuneet vankilassa, jossa Bouanane on kärsinyt tuomiotaan.

Kysymys on kuulunut, voiko Bouanane tulla palautetuksi kotimaahansa, kun hän on tuomionsa kärsinyt. Näin vastaa Sisäministeriön maahanmuutto-osaston erityisasiantuntija Marja Avonius.

– Jos henkilö ei täytä maassa oleskelun edellytyksiä eli on esimerkiksi saanut karkottamis- tai käännyttämispäätöksen, hänen tulee palata. Ensisijaisesti henkilö palaa vapaaehtoisesti, ja ylivoimaisesti suurin osa palaakin ilman poliisin saattamista. Poliisin saattamana tehdyissä palautuksissa priorisoidaan ne henkilöt, jotka ovat Suomessa syyllistyneet rikoksiin. Nämä periaatteet koskevat myös Bouananen tapausta, Avonius sanoo.

Maahanmuuttovirasto määrittelee verkkosivuillaan että rikosperusteinen karkottamispäätös voidaan tehdä, jos henkilö syyllistynyt vakaviin rikoksiin tai rikoksiin on syyllistytty toistuvasti. Käytännössä tämä tarkoittaa, että vakavat rikokset ovat sellaisia, joista voi saada vähintään yhden vuoden vankeutta. Tilastotietoa karkottamiseen johtaneista rikosnimikkeistä ei ole.

Avoniuksen mukaan palautuskieltoa noudatetaan aina: paluupäätöstä ei tehdä sellaiselle alueelle, jolla henkilöä uhkaa kuolemanrangaistus, kidutus, vaino tai muu epäinhimillinen tai ihmisarvoa loukkaava kohtelu.

– Millään valtiolla ei ole oikeutta kieltäytyä palautuksista, vaan omien kansalaisten vastaanottaminen on kansainväliseen oikeuteen pohjaava velvollisuus. Käytännössä palautuksia ei ole kuitenkaan mahdollista toteuttaa ilman yhteistyötä vastaanottavan valtion kanssa. Tietyt valtiot kieltäytyvät ottamasta vastaan esimerkiksi muita kuin vapaaehtoisesti palaavia.

Avoniuksella ei ole tietoa siitä, mihin henkilöt, joiden paluu kotimaahansa ei ole onnistunut, ovat päätyneet. Osa henkilöistä, joita ei saada palautettua, jää Suomeen hakemaan uudelleen oleskelulupaa, osa jää maahan ilman oleskeluoikeutta ja osa poistuu itse esimerkiksi muualle Eurooppaan.