Tuholainen uhkaa metsiä Helsingissä – Pienoiskopterilla Keskuspuistoa kuvannut tutkija antaa synkän ennusteen: "Voivat aiheuttaa isoja puukuolemia"

Laajoja kuusien puukuolemia tullaan näkemään, ennustaa tutkija Samuli Junttila.

Jopa kokonaisia kuusimetsiä tuhoava kirjanpainajakuoriainen on Helsingissä kasvava ja tulevaisuudessa erittäin vakava ongelma.

Näin sanoo Helsingin yliopiston vieraileva tutkija Samuli Junttila, joka on ollut mukana kartoittamassa kuoriaisten aiheuttamia tuhoja Keskuspuistossa ja sen lähialueilla.

Puiden kunnon selvittämiseksi metsiä on kuvattu pienoiskopteriin kiinnitettyjen kameroiden avulla.

– Pahimmillaan ne voivat aiheuttaa isojen kuusialueiden laajoja puukuolemia ja voivat pahimmillaan tuhota kokonaisen metsikön, Junttila sanoo tuholaisista.

Keski-Euroopassa näin on jo tapahtunut hehtaarin kokoisilla metsäalueilla.

– Helsingissä tai Suomessa ylipäätään tämän kokoisia tuhoja ei ole vielä havaittu, mutta tullaan havaitsemaan lämpenemisen myötä.

Kirjanpainajakuoriainen tarvitsee lisääntymiseensä lämpöä. Helsingissä kuoriaisten aiheuttamat tuhot lähtivät rajuun kasvuun kuivan ja kuuman kesän jälkeen vuonna 2005.

– Näkemykseni mukaan lähtölaukaus tuhoille on lähtenyt sieltä.

Myös viime kesä oli niiden lisääntymisen kannalta vaarallisen lämmin.

– Puukuolemia oli viime kesänä erityisen paljon. Myös tänä kesänä populaatiot ovat varmastikin aika vahvat.

Kuiva kesä mahdollistaa puiden tappajakuoriaisten tehokkaan lisääntymisen ja jopa kahden sukupolven syntymisen yhden kesän aikana. Silloin myös tuhojen määrät tuplaantuvat.

Yhdessä puussa voi Junttilan mukaan olla jopa 10 000 kuoriaista.

– Yksi naaras kirjanpainajakuoriainen voi tehdä 20–60 jälkeläistä riippuen lämpötilasta. Jälkeläisten kehittyminen kestää noin kaksi kuukautta.

Helsingin kaupunki ryhtyi tällä viikolla poistamaan kuoriaisten valtaamia kuusia Keskuspuistossa. Puita kaadetaan kesän aikana Keskuspuistossa, Maunulassa, Pakilassa ja Kivikossa yhteensä noin sata.

Vahingoittuneen puun tunnistaa siitä, että se on pystyyn kuollut ja harmaa.

– On syytä kehittää menetelmiä, joilla pystytään mittaamaan puiden terveydentilaa ja tunnistamaan alueet, joilla puut rupeavat heikentymään. Tarvitaan myös pitkäkatseisuutta, että nämä asiat osataan huomioon ja suunnitella metsiä vähintään 60 vuotta eteenpäin, Junttila arvioi.

– Tuhot tulevat lisääntymään selkeästi ilmastonmuutoksen vuoksi. Se on huolestuttavaa.

Paras tapa pitkässä juoksussa torjua kuoriaisia on Junttilan mukaan välttää vain yhden puulajin kasvattamista.

– Tasamittainen ja iäkäs kuusimetsä on otollista lisääntymisalustaa. Mutta jos kuoriaisen valtaamat puut ehditään tunnistaa ajoissa ja poistaa, se on tehokkain torjuntatapa.

Kirjanpainajakuoriaiset lähtevät liikkeelle ilmojen lämmetessä touko–kesäkuussa. Vuoden elävä uros lentää tavallisesti jo vioittuneeseen tai muuten heikentyneeseen puuhun ja tunkeutuu kaarnan alle.

Urokset houkuttelevat naaraita paikalle pariutumaan erittämällä houkutinainetta eli feromonia. Toukat ryhtyvät syömään kaarnan alla olevaa nilaa ja heikentävät samalla puun ravinteiden kiertoa. Toukat aikuistuvat ja lentävät pois heinäkuun puolivälin aikoihin. Puut tulee kaataa sitä ennen.

Kirjanpainajat talvehtivat kaarnan alla tai maassa karikkeen alla.

Mainos: Mediatalo Keskisuomalainen

Mainos: Mediatalo Keskisuomalainen

Vaalimainoksesi mukana bussimatkoilla ja aamupalapöydissä

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Mistä tänään puhutaan?

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut