Kun faija nousee skeittilaudan päälle kesäyössä, apuna ovat Youtube-videot – Elmeri Ahti palasi nelikymppisenä lapsuutensa lajin pariin: "Vanerilla kaatuminen on kivuttomampaa"

Skeittipuistot eivät ole ainoastaan lasten ja nuorten harrastuspaikkoja. Tasapaino kehittyy laudan päällä.

Iltakymmeneltä Savelan skeittipuisto alkaa hiljentyä skeittilautojen, skuuttien ja bmx-pyörien kanssa temppuilevasta nuorisosta.

Nyt on skeittitaitojaan palauttelevien keski-ikäisten vuoro.

Elmeri Ahti, ”päälle 40” nousee laudan päälle ja potkaisee sen liikkeeseen.

– Rampista saa vauhtia ja lisäksi kaatuminen vanerilla on kivuttomampaa kuin asvaltilla, Ahti perustelee Savelaan tuloa.

Hän on vastaikään palannut lapsuuden lajinsa pariin löydettyään kirpputorilta kruiseri-laudan kymmenellä eurolla.

– Yllättävän hyvin lihas- ja tasapainomuisti pelasivat, Ahti kertoo paluustaan pyörien päälle melkein kolmenkymmenen vuoden tauon jälkeen.

Savelan freestyle-skeittipuisto on Malmilla asuvalle Ahdille tuttu paikka, jossa hän on käynyt skuuttailusta ja bmx-pyöräilystä innostuneen poikansa kanssa.

Myöhäisillassa on hyvin tilaa faijoille: törmäyksiä puolta pienemmän harrastajan kanssa tarvitse pelätä. Valo ei kesäyöstä lopu.

pienessä lennossa.

– Olen sitä ikäluokkaa, joka vietti lapsuutta ja nuoruutta silloin kun skeittilaudat tulivat Suomeen, Ahti sanoo.

Hän muistelee, että 1980–90-luvun taitteen nuorille skeittaaminen ei ollut varsinaisesti harrastus kenelläkään. Se oli tapa liikkua.

– Kaikilla oli silloin laudat.

Päälle 10–15-vuotias Ahti siksakkasi menemään Malone-laudallaan katuja niin synnyinkaupungissaan Kuusankoskella kuin Helsingin Töölössä. Toki laudoilla hiottiin myös temppuja, joiden pauke ärsytti vanhempia ihmisiä.

Nykynuorten temppuilutaidot rampeilla ovat Ahdin näkövinkkelistä hurjia.

Keski-ikäinen aloittelija on hakenut oppinsa Youtubesta. Elmeri Ahti suosittelee amerikkalaisen Aaron Kyron aloittelijoille tarkoitettua opetusvideota.

Hän on treenannut ohjeiden mukaisesti, miten potkia lautaan liikettä, miten nousta laudalle ja hypätä siltä pois vauhdissa sekä miten rullaava lauta pysäytetään.

– Lauta pitää osata pysäyttää, jos sillä aikoo liikkua muun liikenteen seassa.

Ahti korostaa olevansa vasta-alkaja. Savelassa hän on tavannut myös pidempään lajia harrastaneita ikätovereitaan.

Hän suosittelee lajia aikuisille. Motoriikka ja tasapaino kehittyy laudan päällä.

Ahti on potkutellut noin kilometrin matkoja kotinsa ja Malmin juna-aseman välillä töihin mennessään ja sieltä palatessaan.

Työpaikalla toimistossa lauta on parkissa oman työpisteen vieressä.

Kevyttä lautaa on helppo kuljettaa mukana.

– Fillariin verrattuna näissä on se hyvä puoli, ettei kukaan pääse pöllimään lautoja.

Mikä skeittauksessa sitten viehättää?

– Kävellessä on aina sidoksissa maahan. Pyörien päällä on aina pienessä lennossa, Elmeri Ahti sanoo.

Ykkösharrastus ja alkavan kesäloman kohokohta on kuitenkin vaeltaminen. Urbaanit rampit saavat jäädä kun Ahti lähtee 13-vuotiaan poikansa kanssa Lappiin. Reissun jälkeen kaksikko on vaeltanut Suomen jokaisessa kansallispuistossa. Niitä on 41.

Mainos: Mediatalo Keskisuomalainen

Mainos: Mediatalo Keskisuomalainen

Vaalimainoksesi mukana bussimatkoilla ja aamupalapöydissä

Mainos: HotLips

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Mistä tänään puhutaan?

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut