Ihmisarvoinen ruokakori ei irtoa halvalla ainakaan lapsiperheille. Tämä ilmeni Turun yliopiston viitebudjettihankkeessa, jossa laskettiin, minkä hintainen ruokakori mahdollistaa ihmisarvoisen elämän 2020-luvun Suomessa.
Nelihenkinen perhe, jossa on 10- ja 14-vuotiaat lapset, tarvitsee tutkimuksen mukaan ruokakustannuksiin kuukaudessa peräti 889 euroa.
Huomattavasti halvemmalla pääsee 65-vuotias yksinasuva, 217 euroa kuussa. 45-vuotias yksinasuja joutuu käyttämään 239 euroa.
– Tämän hankkeen aloittamisen ja tutkimustulosten raportoimisen välissä maailma on muuttunut ennakoimattomasti myös ruoan hintojen suhteen. Tutkimuksen ruokakorit on hinnoiteltu viime vuoden lopulla, ja tulemme päivittämään hinnat ruoan osalta vielä syksyllä. Jatkossa onkin syytä kehittää tapoja, joilla ruokakoriin sisältyvien hyödykkeiden hinnat seuraavat ruoan hintakehitystä reaaliaikaisemmin, kertoo tiedotteessa projektitutkija Anna Grahn Turun yliopistosta.
Hän kertoo, että viitebudjetit ovat viitteellisiä esimerkkilaskelmia siitä, kuinka paljon rahaa tarvitaan ihmisarvoiseen elämään eli elämään, joka ei ole pelkkää selviytymistä tai hengissä pysymistä.
Tutkimuksessa tarkastellut ruokakorit perustuvat kansallisiin ravitsemissuosituksiin.
Tutkijoiden mukaan nyt tehtyjä laskelmia voidaan hyödyntää muun muassa perusturvan riittävyyden arvioinnissa, köyhyyden mittaamisessa sekä talous- ja velkaneuvonnassa.
Tutkimuksen alussa laadittiin viikon mittainen esimerkkiruokalista, joka noudattaa ravitsemussuosituksia. Sen jälkeen kysyttiin 18–74-vuotiaiden suomalaisten näkemyksiä ihmisarvoisen elämän mahdollistavan ruokakorin sisällöstä sekä ruoan valmistuksesta ja hankinnasta.
– Tässä ruokabudjetissa on otettu huomioon kansalaisten mielipiteet muun muassa sen suhteen, kuinka monta kertaa pitäisi voida tarjota ruokaa myös muille kuin oman kotitalouden jäsenille. Toisin sanoen tutkimuksessa nousi esiin se, että ruoan sosiaalinen puoli on suomalaisessa yhteiskunnassa tärkeää: ihmisarvoisen elämään kuuluu, että voidaan nauttia ruoasta muiden ihmisten kanssa ja järjestää juhla-aterioita, Grahn kertoo tiedotteessa.
Ruokakorin sisällön määrittelyn jälkeen hyödykkeet hinnoiteltiin.
Ruokakorilaskelmat laadittiin 12 hypoteettiselle kotitaloudelle, jotka koostuvat eri-ikäisistä lapsista ja aikuisista. Laskelmissa on huomioitu kunkin kotitalouden jäsenen iästä ja sukupuolesta riippuvat ruokakulut sekä kotitalouskohtaiset keittiötarvikkeiden keskimääräiset kuukausitasoiset kulut.
Tulevaisuudessa pitäisi tutkijoiden mukaan selvittää, millainen ruokakorin hintalappu on esimerkiksi erityisruokavaliota noudattavilla. Lisäksi ruokakorin sisällössä ja hinnoittelussa tulisi Grahnin mukaan jatkossa huomioida nykyistä vielä paremmin ruoan ympäristövaikutukset sekä kestävä kehitys.
Tämän vuoden aikana on tarkoitus julkaista kokonaisviitebudjetit, joissa huomioidaan kaikkien ihmisarvoisen elämän kannalta olennaisten tarpeiden tyydyttyminen.
Viitebudjetteja laativat yhteistyössä Turun yliopiston sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen INVEST-tutkimushanke ja Turun yliopiston sosiaalitieteiden laitos.
