Lukuisissa melko uusissakin taloyhtiöissä on pian edessä julkisivuremontti, varoittaa johtava asiantuntija, kuntotutkija Santtu Suvanen Raksystemsiltä.
Betonirakenteiden tutkimuksiin erikoistunut Suvanen kertoo tiedotteessa, että niin sanottu ohuteristerappaus halkeilee jopa alle kymmenen vuoden ikäisissä kiinteistöissä. Hän kehottaakin taloyhtiöitä ja kiinteistöjen omistajia olemaan valppaana ennen kuin julkisivun kymmenen vuoden vastuuaika päättyy ja korjaukset jäävät taloyhtiöiden maksettaviksi.
Suvasen mukaan ohuteristerappaus on hyvin vaurioherkkä ratkaisu. Hänestä on selvää, että myös nuorissa taloyhtiöissä ja kiinteistöissä on lähivuosina edessä julkisivukorjauksia, jotka vaativat merkittäviä kustannuksia.
– Se ei ole enää nykyhengen mukaista, sillä ympäristöystävällisessä rakentamisessa ja asumisessa tavoitteena on pyrkiä huoltovapaisiin, aikaa ja sääolosuhteita kestäviin rakenneratkaisuihin, kuntotutkija sanoo tiedotteessa.
Julkisivuyhdistyksen puheenjohtaja Stina Hyyrynen A-Insinöörit Suunnittelu Oy:stä on Suvasen kanssa osittain eri mieltä. Yhdistys koostuu julkisivualan asiantuntijoista, arkkitehdeistä, insinööreistä, rakennuttajista, urakoitsijoista ja materiaalitoimittajista.
– Ohutrappaus-eristejärjestelmä on oikein toteutettuna ihan pätevä ratkaisu tietyillä rajaehdoilla. Kaikista herkimmille julkisivuille sitä ei suositella eli esimerkiksi rannikko-olosuhteisiin ja korkeisiin rakennuksiin, Hyyrynen sanoo.
Julkisivuyhdistys teetti eristerappausten ongelmista vuonna 2019 Eristerappausjärjestelmien vauriomekanismit ja kuntotutkimusmenetelmät -tutkimuksen, jossa tarkasteltiin nimenomaan vaurioituneita julkisivuja.
Tutkimuksen mukaan ohuteristerappausten halkeilun yleisin syy on juuri työvirhe: se oli syynä 65 prosentissa tapauksista.
Virheitä sattuu Santtu Suvasen mukaan helposti, sillä ohuteristerappaus on vain 5–10 millimetriä paksu.
Kuinka monessa taloyhtiössä siihen on varauduttu?
Kuntotutkija Santtu Suvanen
– Vastaan on tullut kohteita, joissa rappauksen paksuus on vain kolme millimetriä. Kolme millimetriä paksuutta julkisivun suojana on melkein kuin kananmunan kuoren verran. Sitä voi jokainen pohtia, miten paljon se suojaa, Suvanen sanoo.
Jos rappaus on tehty väärin, halkeilu alkaa Hyyrysen mukaan varsin nopeasti.
– Jos rakenteet tehdään huolella ja niin kuin kuuluu, ei pitäisi tulla suuria ongelmia. Toki tämä ei järjestelmänä ole niin vikasietoinen kuin muut järjestelmät, kuten paksurappaus-eristejärjestelmä, hän kuitenkin sanoo.
3 mm
voi olla virheellisesti tehdyn eristerappauksen paksuus
Ohuteristerappaukselle tyypillinen ongelma ovat juuri pienet halkeamat. Eristerappaustutkimuksen mukaan halkeamat ilmestyvät yleensä ensimmäisenä esimerkiksi aukkojen, kuten ovien ja ikkunoiden, nurkkiin.
Jos halkeamia on, ne pitäisi korjata viipymättä, jotta vauriot eivät laajene. Halkeamista sadevesi voi päästä verkotuslaastikerrokseen ja ulkoseinäeristeisiin.
– Se, miten paljon vaurioita syntyy, riippuu paljon siitä, millainen rakenne on. Esimerkiksi jos ohutrappaus-eristejärjestelmällä on tehty peittävä korjaus vanhan "sandwhich"-elementin päälle, sen alla on vielä alkuperäinen elementti ja mahdollinen kosteus pääsee todennäköisesti vain vanhan ulkokuoren ulkopintaan asti. Uudisrakententamisessakaan kosteuden ei pitäisi olla ongelma, jos sisäkuoriliittymät ovat kunnossa. Jos sisäkuoressakin on puutteita, rakenteiden kosteusvauriot ovat mahdollisia. Pidän todennäköisyyttä kuitenkin pienenä, Stina Hyyrynen sanoo.
Ohutrappaus vaatii säännöllistä tarkastelua ja huoltoa, Suvanen muistuttaa tiedotteessa.
– Erään järjestelmätoimittajan huolto-ohjeiden mukaan julkisivun silmämääräinen tarkastus tulee tehdä vähintään kahden vuoden välein ja perusteellinen tarkastuskierros 3–5 vuoden välein. Listalla riittää tehtävää lähes joka vuodelle – kuinka monessa taloyhtiössä siihen on varauduttu?
Stina Hyyrynen toteaa, että mikään julkisivu ei ole huoltovapaa.
– Osa julkisivujärjestelmistä on helpommin huollettavissa kuin toiset. Esimerkiksi levyjärjestelmästä pystytään vaihtamaan yksittäisiä vaurioituneita levyjä eikä korjaus näy. Sitten taas ohutrappauseristejärjestelmästä pitää yleensä korjata laajempia pintoja, jotta vauriokohdan saa peittymään.
Korjausten hinta riippuu Hyyrysen mukaan siitä, miten laaja vaurio on.
– Jos riittää halkeaman paikkaus ja uudelleenpinnoitus, kustannus ei ole suuri vaan sitä voisi varmaankin verrata betonijulkisivun huoltomaalaukseen. Jos vaurio on laajempi, kustannuksetkin kasvavat.
Hyyrynen kehottaakin asukkaita tarkkailemaan julkisivun kuntoa ja ilmoittamaan mahdollisista havainnoista isännöitsijälle. Joskus halkeamia ei kuitenkaan näe maasta katsottuna, joten julkisivulle pitäisi Stina Hyyrysen mukaan teettää säännöllisesti kuntotutkimus.
Nyt tuli ilmoitus Fortumilta: Näin rajusti lämmitys kallistuu 1.7.2022
Ohutrappausta on käytetty julkisivuissa jo 1980-luvulta lähtien, mutta se on yleistynyt voimakkaasti 1990–2000-luvulla. Sitä käytetään sekä uudiskohteissa että julkisivukorjauksissa.
Yleistymiseen on Stina Hyyrysen mukaan monia syitä.
– Yksi syy on se, että aika usein kaavoissa yleensä vaaditaan yhtenäistä julkisivupintaa ja sen saa ohuteristerappauksella helposti. Menetelmä on myös kustannustehokas.
Santtu Suvasen mukaan yleistymisen syy on pitkälti juuri edullinen hinta.