Tauno Palon pihvi ravintola Elitessä on yksi Helsingin pitkäikäisimpiä ja suosituimpia taiteilija-annoksia.
Janssonin kiusaus (Janssons Frestelse) on ruotsalaisten joulupöydän herkku, mutta meillä se on tunnettu pikemminkin yöpalana.
Se sai nimensä tukholmalaisen oopperalaulajan mukaan.
Meillä Suomessa sai ensi-iltansa Janssons dröm -leivos. Makea ja kirpeä ”unelma” tuli myyntiin Svenska Teaternin Tove-juhlanäytelmän väliajalle.
Kappeli oli Kämpin ohella monen taiteilijan toinen koti tai olohuone noin sata vuotta sitten. Kappeli tekee edelleen kunniaa kantiksilleen ja sillä on kolme erillistä taiteilijamenua.
Eino Leino on syönyt katkarapuskagenin, paahdettua poron sisäpaistia ja crème brûléen.
Leinon rakastetulle L. Onervalle on katettu kasvismenu, jolta löytyy tartaria paahdetusta munakoisosta ja linsseistä sekä sienillä ja härkäpavuilla täytettyä savoijinkaalirullaa. Loppuhuipennus on marinoituja mansikoita, ginillä maustettua sorbettia ja rosmariinimarenkia.
Jean Sibeliuksen nimikkomenussa on kotimaista karitsaa, siikaa ja lakkajäädykettä.
Sibelius on muuten saanut Risto ja Ritva Lehmusoksan suurmiesten keittokirjasarjassa oman opuksensa Mannerheimin ja Kekkosen rinnalle.
Musiikin suurmiehistä ihka oman keittokirjan on saanut tangokuningas Olavi Virta. Se julkaistiin jo 1990.
Virran keittokirja on ilmiselvää sukua Tavastian Artistimenu-hankkeelle, sillä sen reseptit ovat todellakin mestarin omasta keittiöstä. Kirjan tekemiseen osallistui – nyt jo edesmennyt – Virran poika Pauli Virta.
Lisäksi aivan tavallisissa ravintoloissa ja kahviloissa pyörii kesäisin jäätelöannos, joka tekee kunniaa eräälle taiteilijalle. Se on jo niin irronnut alkuperästään, ettei yhteys heti avaudu.
Melba on omistettu 1931 kuolleelle australialaiselle sopraanolle Nelli Melballe.