Viitisenkymmentä ukrainalaislasta ja heidän huoltajaansa viettivät aurinkoista päivää leikkipuisto Linjassa Kalliossa viime torstaina.
Perinteisten leikkipuistoleikkien ja puistoruokailun ohella ohjelmassa oli muun muassa kasvomaalausta ja ukrainalaisia lauluja.
– Leikkipuistot ovat parasta kesä-Helsingissä totesi, ohjaaja sosiaaliohjaaja Anna-Leena Soininen tulkin välityksellä joukolle ukrainalaisia ja kannusti mukaan toimintaan.
Kymmenessä leikkipuistossa järjestetään erityistä ohjelmaa suomea taitamattomille lapsille. KesäKaneli-toiminnassa opitaan suomen kieltä toiminnallisesti ja toistamisen avulla ja järjestetään perheretkiä lähiluontoon ja opiskellaan samalla suomea. Toiminta on avointa ja maksutonta.
Torstain tapahtumaa oli leikkipuiston kanssa organisoimassa SOS-Lapsikylä.
– On tärkeää, että lapsille ja perheille on maksutonta ja vakautta tuovaa ohjelmaa, toteaa SOS-Lapsikylän projektipäällikkö Tuula Ylänne.
SOS-Lapsikylä tiedotti puistotapahtumasta muun muassa vastaanottokeskusten, ukrainalaisia avustavien tahojen ja sosiaalisen median kautta.
Helsingin vastaanottokeskuksen asiakasmäärien mukaan Helsingissä viettäisi kesää noin 700 ukrainalaislasta. Heistä 550 on alakouluikäisiä tai nuorempia.
Todellisuudessa luvut ovat luultavasti suurempia, sillä Helsingissä asuu kotimajoituksessa myös muiden kuin Helsingin vastaanottokeskuksen asiakkaita – ja toisinpäin. Kaikki sotaa paenneet eivät ole ilmoittautuneet vastaanottokeskuksiin, jolloin he eivät näy luvuissa.
Helsingin vastaanottokeskuksen asiakkaista 84 prosenttia asuu yksityisessä kotimajoituksessa.
Itäkeskuksen seurakunnan yhteydessä toimiva venäjänkielinen seurakuntatyö on tavoittanut venäjää puhuvia ukrainalaisperheitä.
– Ukrainalaisperheiden parissa on erittäin suuri tarve mielekkäälle toiminnalle, kertoo venäjänkielisen työn pappi Anna Lewing.
Kolme viikkoa sitten järjestetylle leirille osallistui nelisenkymmentä ukrainalaista. Tuleva Mustasaareen päiväretki on jo täynnä. Mukaan mahtui 52 ukrainalaista. Retkien ohella seurakunnalla on venäjänkielistä vauvajumppaa äideille lapsineen Matteuksen kirkolla Itäkeskuksessa.
Ukrainalaisten kanssa keskustellut Lewing jakaa sotaa paenneet karkeasti kahteen ryhmään: on niitä, joilla on jo halu jäädä Suomeen pidemmäksi aikaa ja oppia kieltä sekä niitä, jotka haluavat palata mahdollisimman pian Ukrainaan.
– Monet vanhemmat ajattelevat, että lapset ovat kokeneet niin paljon stressiä, että uuden kielen oppiminen ja uudella kielellä toimiminen on hyvin haastavaa.
Tarvetta on siten kahdenlaiselle toiminnalle: kotouttavalle sekä ukrainalaisten keskinäiselle.
Leikkipuisto Linjaan kolmen lapsensa kanssa tullut Olga Hromova on todella kiitollinen kaikista palveluista ja avusta, mitä Helsingissä on ollut tarjolla maahantulijoille.
Hän kertoo tulkin välityksellä toivovansa lapsilleen toimintaa sekä suomalaisten että ukrainalaisten lasten kanssa. Kotouttamisen ohella hänestä on tärkeää, että ukrainalaiset lapsiperheet voivat kokoontua myös yhdessä: puhua äidinkieltään ja laittaa ja nauttia ukrainalaisista ruoista.
Huhtikuussa Suomeen saapunut Hromova ei ole vielä hakenut koulupaikkaa lapsilleen, sillä perhe asuu väliaikaisessa kotimajoituksessa. Syksyn asuinpaikka on vielä kysymysmerkki.
Myös urheiluseuroista löytyy maksuttomia tai edullisia ryhmiä, joihin ukrainalaiset ovat tervetulleita harrastamaan.
– Meillä ukrainalaiset pääsevät harrastamaan korista ja kamppailulajeja ilmaiseksi kesällä, kertoo viestintäpäällikkö Silja-Kaisa Pöyliö HNMKY:stä sähköpostitse.
Heinäkuussa yhdistys on järjestämässä kaksi ukrainalaisille tarkoitettua perheleiriä.
– Leirillä on myös työllistävä vaikutus, sillä sinne on menossa ohjaajaksi kolme ukrainalaista.