Sokkomatkalla istutaan bussiin, jonka määränpäätä voi vain arvailla

Epidemiarajoitusten poistuttua myös linja-autolla tehtävät kotimaan ryhmämatkat ovat lähteneet kasvuun.

Linja-auto täyttyy matkustajista, joiden huulilla pyörii yksi ja sama kysymys: ”Minne me menemme?”

Selvää on, että matka kestää noin 12 tuntia ja erityiskamppeita ei tarvita. Osallistujatkin ovat keskenään tuttuja, sillä kyse on Jyväskylän Palokan eläkkeensaajien reissusta. Mutta matkan päämäärä – se on täysin pimeän peitossa.

– Tässä mennään umpimähkään, matkanjohtaja Raija Tolvanen eläkkeensaajista myhäilee.

Umpimähkä-teksti lukee myös bussin etuosassa. Toiset käyttävät tämänkaltaisista mysteerimatkoista myös termiä sokkomatka. Kuski ja matkanjohtaja tietävät, minne ollaan menossa. Muille päivän kohteet selviävät matkan edetessä.

– Joskus on käynyt niin, että uteliaimmat ovat yrittäneet onkia sokkomatkan määränpäästä tietoa etukäteen kuskilta, mutta koskaan emme ole kertoneet, ryhmän kuljettajana toimiva Eetu Savolainen Pohjolan Matkasta kertoo.

Sitten lähdetään liikenteeseen.

– Ei sillä väliä ole minne mennään, kunhan saadaan ruokaa ja juomaa, bussissa tuumataan.

Linja-autot kuljettavat noin 60 prosenttia kaikista Suomen joukkoliikennematkustajista. Vuositasolla tämä tarkoittaa parhaimmillaan jopa 360 miljoonaa kyytiläistä.

Vertailuksi kerrottakoon, että rautateillä matkustajia on samana aikana noin 60 miljoonaa. Pääasiassa bussin kyytiin noustaan arkisista syistä eli matkalla kouluun, töihin tai harrastuksiin, mutta tehdään linja-autolla yhä paljon loma- ja virkistysmatkojakin. Ryhmämatkojen kysyntä on nyt nousussa hiljaisten koronavuosien jälkeen.

– Pandemia-aikaan ryhmissä liikkuminen oli haasteena, mutta nyt kun ihan selkeästi on lupa matkustaa, on ryhmämatkoillakin taas kysyntää. Kotimaan ryhmämatkoilla on potentiaalia, mutta myös Euroopan kohteet ovat lähteneet liikkeelle, Pohjolan Matkan ryhmämyyntipäällikkö Liisa Kovanen kertoo.

Kotimaan ryhmämatkoilla on potentiaalia, mutta myös Euroopan kohteet ovat lähteneet liikkeelle.

Liisa Kovanen

Hän lisää, että Baltian kohteet kokivat hetkellisen lamaantumisen Ukrainan sodan alettua, mutta nyt nekin taas vetävät.

Suomen matkailualan liitto ry:n mukaan erityisesti Eurooppa ja sen lähialueet korostuvat nyt suomalaisten matkavalinnoissa. Matkapakettien tarjonta on vielä vajaan kolmanneksen pienempi kuin vuonna 2019, mutta vuosiin 2020 ja 2021 verrattuna tarjonta on tehnyt suuren harppauksen ylöspäin.

Mutta palataanpa sokkomatkan kyytiin. Sokkomatkailun idea on siirtynyt ryhmämatkoihin todennäköisesti yksityismatkojen kautta. Moni kaveriporukka on harrastanut jo pitkään sokkoilua siten, että yksi vuorollaan vastaa sovitun budjetin ja aikataulun sisällä reissun ohjelmasta.

Kun määränpää ei ole tiedossa, tulee ympäristöön kiinnitettyä enemmän huomiota. Eläkkeensaajien bussissa luetaan ääneen tieviittoja ja etsitään opasteista potentiaalisia vierailukohteita. Arvauksia kuullaan monta mutta oikeita lopulta vain yksi.

– Täällä olisi Nelimarkkamuseo, joku tietää.

– Sinnekö me olemme menossa?

Ei, ei sinne. Matka jatkuu.

Sokkomatkoja tekevät useat suomalaiset linja-autoliikennöijät, ja matkat ovat erityisesti eläkeliittojen ja yhdistysten suosiossa. Tällöin kyse on siis tietylle ryhmälle räätälöidystä reissusta. Kaikille avoimiakin sokkoreissuja on vähemmän tarjolla, mutta niitäkin löytyy.

Liisa Kovanen kertoo, että Pohjolan Matka on järjestänyt sokkomatkoja kuutisen vuotta. Oman maakunnan ulkopuolelle lähdetään usein sokkoilemaan siinä vaiheessa, kun kotikunnan paikat on jo käyty läpi. Reissukokonaisuus rakentuu yhdessä matkanjohtajan kanssa.

– Minä toivoin, että menisimme Kyrö Distilleryyn, sillä se on kiinnostava kohde, jossa kovin moni ei ole käynyt, matkanjohtaja Tolvanen kertoo.

Jos matkanjärjestäjä peruu matkan, asiakas saa aina rahansa takaisin.

Liisa Kovanen

Kun Kyrö oli päätetty, Kovanen ja Tolvanen istuivat pöydän ääreen suunnittelemaan, mitä muuta matkaan voisi reitin varrelta yhdistää. Pysähdyksiä tuli lopulta viisi ja pisimmälle kohdekäynnille pituutta noin 2,5 tuntia.

– Liisa (Kovanen) tuntee hyvin Suomen kohteet, joten kokonaisuus rakentui vahvasti hänen avullaan, Tolvanen sanoo.

Vaikka ryhmässä toimiminen oli korona-aikana pannassa, koetaan ryhmä nyt turvallisuutta lisääväksi seikaksi. Turvaa tuo myös se, että matkan järjestelyt ovat ulkopuolisen tahon takana, eikä matkustajan tarvitse kantaa itse huolta peruutuksista ja muuttuvista tilanteista.

– Jos matkanjärjestäjä peruu matkan, asiakas saa aina rahansa takaisin. Meidänkään ei tarvitse itse miettiä sitä, voiko matkan jonnekin toteuttaa vai ei. Sen päättävät viranomaiset, jotka asettavat matkustus- ja kokoontumisrajoitukset, Kovanen sanoo.

Eläkkeensaajien ensimmäinen sokkokohde on Punaisen tuvan viinitila Alajärvellä. Sitten käydään Ylistaron puukirkossa ja seuraavaksi tutustutaan Kyrön tislaamoon.

Lounaan jälkeen jatketaan Karvialle laulaja-taiteilija Anne Mattilan taidekahvilaan. Tämän kohteen yksi reissulaisista arvaa laskemalla yhteen paikkakunnan ja kuskin antaman vihjeen musiikista. Joku kiittelee matkan monipuolista sisältöä.

– Meillä on kestävän matkailun sertifikaatti, joka sekin velvoittaa siihen, että haemme kulttuuria, ruokaperinnettä, historiaa ja tapakulttuuria osaksi järjestämiämme matkoja. Viemällä asiakkaita kulttuurihistoriallisesti kiinnostaviin paikkoihin tuemme samalla kohteiden ylläpitoa ja kunnostustakin, Kovanen kertoo.

Kun reissu on tehty, moni kiittelee vuolaasti kivasta päivästä. Päivään mahtui monta sellaista paikkaa, jonne ei omin voimin olisi edes osannut hakeutua.

Mainos: Helsingin kaupunki

Mainos: Helsingin kaupunki

50-luvun kerrostalo puolitti lämmityskulunsa

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Mistä tänään puhutaan?

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut