Kaupunkisuunnittelu on Helsingissä ainoastaan päättäjien käsissä, sanoo apulaispormestari.
Helsingin kaupunkisuunnittelu on "täysin demokraattisesti valittujen päättäjien käsissä". Näin jyrähtää kaupunkiympäristön apulaispormestari Anni Sinnemäki (vihr.) väitteisiin siitä (HU 8.6.), että Helsingissä rakennusliikkeillä ja kiinteistösijoitusyhtiöillä olisi liikaa valtaa.
– Valtaa ei ole kenelläkään muilla kuin päättäjillä, ja valta on päättäjillä vielä erittäin monessa vaiheessa, Sinnemäki sanoo.
Eläkkeellä oleva ympäristöjuristi ja entinen kuntapoliitikko Lauri Nordberg kritisoi Helsingin Uutisissa sitä, että Helsingissä joidenkin alueiden suunnittelussa annetaan ensin kehittämisvaraus yksityiselle toimijalle, jonka jälkeen kaupunki vasta lähtee kaavoittamaan alueen.
Hänestä järjestyksen pitäisi olla toisin päin, varsinkin silloin kun kyseessä ovat puistot tai muut julkiset tilat. Nordbergin mukaan on selvää, että yritykset tavoittelevat omaa liiketaloudellista etuaan, kun taas kaupungin pitäisi ajaa ensisijassa asukkaidensa asiaa.
Vasemmiston valtuustoryhmän puheenjohtaja ja kaupunkiympäristölautakunnan jäsen Mia Haglund pohti jutussa, että vaikka kyse ei ole mistään yleisemmästä "vallan siirtymisestä", kyse on kuitenkin kaupunkisuunnittelussa tapahtuneesta merkittävästä muutoksesta.
Haglundin arvion mukaan yleistyneiden kehittämisvarausten taustalla voi olla pelko "pöytälaatikkokaavoista", eli siitä, että kaupunki ei löydä tekemilleen suunnitelmille toteuttajaa. Haglundin mukaan keskeisillä paikoilla Helsingissä tällainen pelko on kuitenkin varsin turha.
Anni Sinnemäki muistuttaa, että kaikkea yksityiskohtaisempaa suunnittelua Helsingissä ohjaa yleiskaava, jonka kaupunginvaltuusto on pitkän prosessin jälkeen hyväksynyt. Sinnemäen mukaan kaupungin ei tarvitse, eikä sen ole tarkoituksenmukaistakaan suunnitella yksin kaikkea, vaan muita toimijoita voi hyvin olla mukana kaupungin kehittämisessä.
– Vain yleiskaavan reunaehtoja noudattavia kehittämisvarauksia voidaan myöntää.
– Mikään yksityinen tai kaupungin ulkopuolella oleva taho ei ole kuskin paikalla, eikä kukaan pääse sanelemaan kaavoitusta, Sinnemäki korostaa.
Myös Haglund muistutti, että kaupunkia ei "suljeta ulos", vaikka jokin taho saisikin tietylle alueelle kehittämisvarauksen.
Sinnemäen mukaan kaikki päätöksentekoprosessit ovat julkisia ja avoimia. Asukkaita, joita suunnitteilla olevat kaavamuutokset koskevat, osallistetaan ja kuullaan kehittämisvarausten tapauksissa enemmän kuin laki vaatii. Esimerkiksi Savonkadun hankkeessa, joka toisi rakentamista Saimaanpuistikkoon ja Savonpuistoon, kehittämisvarauksen saanut NCC on järjestänyt myös omasta puolestaan asukkaille tilaisuuksia kertoa mielipiteensä.
Apulaispormestari muistuttaa myös, että kaupunki päättää miten ja millä ehdoilla kehittämisvarauksia voidaan Helsingissä myöntää.
– Kehittämisvaraus ei myöskään sido päättäjiä tulevien ratkaisujen suhteen, Sinnemäki sanoo.
Toisaalta kehittämisvarauksiin aikaa ja rahaa käyttävät rakennusliikkeet sekä kiinteistökehittäjät ja -sijoittajat tuskin lähtevät mukaan myöskään sillä ajatuksella, että suunnittelun tulokset valuisivat hiekkaan. Yleensä kehittämisvarauksen saanut taho saa myös toteuttaa ison osan uudesta rakentamisesta.
– Sitten on myös tapauksia, joissa näin ei käy, kuten vaikka Urbaana-suunnitelma, jota ei nähty mahdollisena viedä eteenpäin, Sinnemäki muistuttaa.
Urbaana oli keskustan pyöräbaanan yhteyteen suunniteltu täydennysrakentamishanke, jota vastaan syntyi asukasliike. Kehittämisvarauksen saanut SRV veti hakemuksensa pois viime vuonna.
