Apotin käyttöönotto aiheutti viiveitä omaishoitajien laskuihin – Äitiään hoitava Hilkka Ahde ei ole saanut laskuja vuoteen: "Moni varmasti miettii, miten saa ne maksettua"

Hilkka Ahde ei saanut laskuja vuoteen ja pohtii, miten pienituloiset selviävät niistä. Ongelmat liittyvät Apottiin.

Viime vuonna käyttöönotetussa sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmä Apotissa on ilmennyt erilaisia laskutusongelmia. Muun muassa osa laskuista on jäänyt saapumatta.

Yksi laskuja viimeisen vuoden ajalta yhä odotteleva on Hilkka Ahde, 65. Oulunkylässä asuva Ahde hoitaa 87-vuotiasta äitiään.

Alkukesästä Ahde havahtui ihmettelemään, miksi laskuja omaishoidon lakisääteisten vapaapäivien omavastuista sekä sairaanhoidon ja lääkäripalveluiden maksuista ei ollut tullut aikoihin.

– Eniten ihmetyttää informaation puute. Miksi asiasta ei ole informoitu ja miten rästimaksut meinataan kerätä, jos ne sitten joskus kerralla rävähtävät.

Ahde soitti laskuista omaishoidon ohjaajalle, joka tiesi kertoa, että ongelmia laskutuksen kanssa on ollut.

– Jännää, että kun systeemistä on maksettu 700 miljoonaa euroa, se ei edes näin yksinkertaisissa asioissa toimi, Ahde sanoo tarkoittaen Apottia.

Laskuja ei ole vieläkään tullut viime vuoden huhtikuun–tämän vuoden huhtikuun väliseltä ajalta. Kyseessä on arviolta joidenkin satojen eurojen laskuista. Tämän vuoden toukokuussa laskuja alkoi jälleen tulla.

Apotin asiakkuusjohtaja Ulla Kuukka kertoo, että viime vuoden huhtikuussa sekä marraskuussa käyttöön otetussa järjestelmässä on ollut häiriöitä.

– Käyttöönoton yhteydessä ilmeni laskutusongelmia. Kun uusi järjestelmä otetaan käyttöön, häiriötilanteita ilmenee aina. Yhteistyössä Helsingin kaupungin kanssa ongelmat on nyt saatu korjattua.

Kaupungin rooli on vastata laskutuksesta ja lähettää niitä omaishoitajille.

Eniten ihmetyttää informaation puute.

Kuukka ei osaa sanoa, kuinka suurta määrää asiakkaista laskutusongelmat ovat koskeneet. Kuukka ei myöskään tunnista Ahteen kohtaamaa ongelmaa, että laskut olisivat pidemmältä ajalta jääneet saapumatta.

– Mahdotonta sanoa, mistä on kyse. Jos henkilön ongelma on kestänyt vuoden, se ei voi liittyä Apotin käyttöönottoon.

– Ainoa mitä keksimme oli, että jos osoite- tai maksajatiedot ovat olleet väärin, se on vaikuttanut.

Ahteen mukaan hänelle lähetetyissä laskuissa ei ole ollut virheellisiä osoite- ja nimitietoja.

Kaupungin sosiaali- ja terveystoimen asiakasmaksupäällikkö Ulla Hautamäki toteaa sähköpostilla, ettei laskujen lähettäminen ole sujunut suunnitellulla tavalla.

– Viive johtuu uuden potilas- ja asiakastietojärjestelmän käyttöönotosta ja sen tuomista muutoksista laskutuksen toimintatapoihin.

– Lisäksi heinäkuussa 2021 asiakasmaksulakiin tuli mittavia muutoksia. Näiden toteuttaminen järjestelmään on myös osaltaan aiheuttanut laskutukseen viivettä.

Ikääntyneiden palvelujen omaishoidon tuen asiakkaita on noin 1 400.

Apotin ja sote-alan henkilöstöpalveluyritys Sarastian järjestelmään liittyviä laskutushaasteita ja -viiveitä on Hautamäen tiedon mukaan ollut noin 180 asiakasperheellä. Vammaispalvelujen omaishoidon tuen asiakkaita noin 1 800. Myös osalla heistä on ollut vastaavia viiveitä.

Ahde pohtii, kuinka moni pienituloinen omaishoitaja tulee selviämään monen kuukauden rästilaskuista.

– Minulla ei ole vaikeuksia maksaa niitä, mutta moni varmasti miettii, miten saa ne maksettua.

Asiakkaan on mahdollista saada laskuihin tarvittaessa jopa kymmenen kuukautta lisää maksuaikaa. Laskutusasioissa voi olla yhteydessä kaupungin laskutuksen asiakaspalvelun numeroon 09 310 25300. Puheluihin vastataan arkisin kello 9–15 tai sähköpostilla talpa.asiakaspalvelu@hel.fi.

Ahde on ajanut viime vuosina aktiivisesti omaishoitajien asiaa ja toiminut toispuoleisesti halvaantuneen, alzheimeria sairastavan ja kaikessa apua tarvitsen äitinsä omaishoitajana yhteensä kymmenen vuotta. Ensimmäiset vuodet etänä ja viimeiset kaksi vuotta täyspäiväisenä yhdessä saman katon alle muuttaneen tyttärensä kanssa.

Ahteille omaishoitajuudesta maksetaan kolmesta maksuluokasta keskimmäistä. Kuukausittainen korvaus on keskimäärin 850 euroa miinustettuna verot.

Ahde haluaisi herätellä yleisesti keskustelua omaishoitajien merkityksestä. Asenteen toivoisi muuttuvan.

– Äiti olisi laitoshoidossa, jos ei asuisi meillä. Omaishoito pitäisi saada tasavertaiseksi hoitomuodoksi kotihoidon ja palveluasumisen kanssa. Myös korvaus pitäisi olla sellainen, että omaishoitajien ei tarvitsisi joutua tukeutumaan toimeentulotukeen, mikäli joutuu jättämään työnsä.

Omaishoito pitäisi nähdä voimavarana, ei rahareikänä.

– Usein ajatellaan, että paljonko se maksaa. Ei se niin voi mennä. Pitäisi ajatella enemmänkin, että kuinka paljon omaishoitajat säästävät kunnan varoja, kun hoitavat.

Ahde vertaa oman äitinsä hoitamista pieneen lapseen, joka tarvitsee apua kaikessa.

– Samalla tavalla vaihtelen vaippoja. Iäkäs vanhus painaa 80 kiloa ja taantuu koko ajan. En yhtään ihmettele, että joku masentuu. Kyllä moni kaatuu byrokratian edessä.

Omaishoitajuuteen liittyvä tieto ja lainsäädäntö ovat Ahteen mukaan hajallaan ja paikoin hyvin sekavaa.

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Mistä tänään puhutaan?

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut