Karhupuiston kukkaistutukset herättävät ihastusta. Alunperin ajatuksena oli torjua levottomuuksia.
Aikoinaan Karhupuiston kukkaistutus oli pelkkä ajatus Reijo Muurin päässä. Tuolloin elettiin 1990-luvun loppua ja Karhupuisto oli levoton.
Poliisina työskennellyt Muuri yritti pähkäillä tilanteeseen ratkaisua. Puisto oli hänen vastuullaan.
– Otimme aina lauantaisin maijan ja jouduimme viemään puistosta kymmeniä juoppoja putkaan.
Sillä ei ollut kuitenkaan mitään vaikutusta. Asukkaissa tilanne herätti turvattomuuden tunnetta. Jotain piti keksiä.
MuurIn keksintö oli kukkameri. Karhupuistoon tehtiin alueen asukkaiden kanssa valtava kukkaistutus ensimmäisen kerran vuonna 1997.
Muuri sai mukaan Kallio-seuran aktiivin Saara Tolosen, joka innosti väkeä osallistumaan. Hankkeeseen osallistui myös seurakunta ja muita alueen toimijoita.
Talkoisiin osallistui aina kesän mittaan satoja ihmisiä. Alue siistiytyi, asukkaat ryhtyivät viettämään siellä aikaansa ja levottomuudet vähentyivät. Varsinkin alussa poliisi turvasi järjestystä. Keskiössä oli yhteistyö.
– Idea toimi todella hyvin. Lähiasukkaat ottivat tilan haltuun ja häiriköiden oli poistuttava tai muutettava käytöstä. Puisto on tarkoitettu ihan kaikille, mutta siellä pitää käyttäytyä niin, että muutkin voivat käyttää sitä.
Alueiden siistiminen ei tietenkään yksin riitä, Muuri alleviivaa. Eläköitynyt poliisi kiittää esimerkiksi Aurorataloa, jonka ansiosta moni asunnoton on päässyt pois kadulta.
Karhupuiston istutukset on tehty joka vuosi alueen asukkaiden voimin. Saara Tolonen nukkui pois vuonna 2016, sen jälkeen kaupunki on kantanut päävastuun.
– Tämä on tosi paikallinen, Karhupuiston ympärillä asuvien suosikkitapahtuma, kuvailee Helsingin kaupungin vapaaehtoistyön koordinaattori Armi Koskela.
Alueella 1990-luvulta asti asunut Soile Kari, 74, osallistui tänäkin vuonna istutukseen. Ja niin teki kuulemma moni naapurikin.
– Ne kukat ovat upeita, varsinkin loppukesästä. Tämä on ollut hirveän hieno idea. Se on tosiaan ihan kalliolaisten olohuone.
Läheltä piti, ettei ideaa olisi päästy kokeilemaan. Siihen vaadittiin Muurilta huomaamatonta temppua.
Muuri osallistui kaupungin tilaisuuteen, jossa sai esittää kehitysehdotuksia. Muuri kirjoitti ehdotuksena lappuunsa isoin kirjaimin: puistot olohuoneiksi. Vain niiden lappujen sisältämät ideat etenivät jatkoon, joissa oli kolme plus-merkkiä.
– Laitoin itse lappuun kaksi plussaa, vaikka olisi saanut laittaa vain yhden.
Kun hanketta käynnistettiin, jotkut ihmettelivät mistä on kyse: alkaako poliisi hoitamaan puistoja? Vastaavia ajatuksia Muuri kohtasi myös esitellessään hanketta Virossa.
– Siellä poliisipäällikkö sanoi, ettei heillä ole aikaa kastella kukkia. Meillä Suomessakaan monet poliisit eivät ymmärrä yhteistyön merkitystä. Kun tehdään yhdessä, saadaan enemmän aikaan kuin yksin.
Alunperin Muuri oli saanut innoitusta opintomatkalla Hollannista.
Mies oli myös opiskellut maataloustekniikkaa ennen poliisin uraa. Lapsuuden hän vietti maatilalla, jossa innostui kasveista ja luonnosta.
Istutukset herättävät suurta ihastusta Kalliossa ja niitä tullaan katsomaan myös kaukaa. Haastattelun aikanakin ihmiset käyvät ottamassa itsestään ja istutuksista valokuvia.
– Tämä on ollut 40-vuotisen virkaurani paras projekti. Tässä on mukana niin paljon yhteisöllisyyttä.