Frisbeegolfissa voi suosituimmilla Helsingin kentillä joutua odottamaan vuoroaan yli tunnin – "Harrastaminen on ajoittain vaikeaa"

Frisbeegolf kasvatti suosiotaan koronan aikana. Seurat rakentavat jo junioritoimintaa.

Frisbeegolf keräsi koronaepidemian aikana hurjasti uusia harrastajia. Tämän tietää kertoa Talin Tallaajien puheenjohtaja Mikko Raitio, 33.

Suosio kasvu näkyi kaikessa. Jonot pitenivät ja kentät kuluivat nopeammin.

– Kun korona alkoi, monet joukkuelajit menivät tauoille. Puistoissa sai kuitenkin yhä viettää aikaa.

Useat löysivät juuri silloin frisbeegolfin. Kyseessä oli koronaturvallinen tapa liikkua ystävien kanssa.

Suomen frisbeegolfliitosta allekirjoitetaan Raition havainto.

Suosio näkyy jonoissa. Haastattelu tehdään Munkkiniemen frisbeegolfradalla, jossa on tosin puoliltapäivin vielä rauhallista.

Iltapäivällä tilanne saattaisi muuttua: esimerkiksi aktiiviharrastajien suosimassa Talissa saattaa olla tuolloin Raition mukaan jopa 80 ihmistä odottamassa vuoroaan.

– Keskikesän iltapäivänä kello kolmen ja kuuden välillä Talissa on aina yli tunnin jono.

Uudet kentät olisivat yksinkertainen ratkaisu. Helsingissä on kolme 18 korin frisbeegolfrataa: Kivikossa, Talissa ja Siltamäessä. Meilahdessa on 16 korin, Munkkiniemessä 9 korin ja Vuosaaressa 8 korin rata.

– Harrastaminen on ajoittain vaikeaa, koska jonot ovat tavattoman pitkiä. Munkkiniemen kaltaisella radalla jonot ovat maltillisempia, koska isommilla radoilla on enemmän hohtoa.

Erityinen tarve kentille tulee, kun Talin kansainvälisen kilpailun standardit täyttävä rata suljetaan. Rata sijaitsee täyttömäen päällä, jota ryhdytään kunnostamaan. Työt alkavat suunnitelmien mukaan vuonna 2025.

– Kun Tali menee kiinni, niin on selvää, että se ruuhkauttaa muita ratoja.

Paloheinässä avataan 18 korin rata ensi vuoden syksyllä. Myös Taliin aiotaan rakentaa kunnostuksen jälkeen uusi rata.

Munkkiniemeen heittämään tullut Akseli Kasanen, 25, kokeili lajia jo teini-ikäisenä. Viimeiset pari vuotta hän on käynyt heittämässä aktiivisemmin. Parasta lajissa on ystävien kanssa vietetty aika ja luonnossa liikkuminen.

– Ja onhan se kiva, kun näkee, että kiekko lentää hyvin, Kasanen nauraa.

Kasanen ei ole kohdannut pääkaupunkiseudulla mahdottoman pitkiä jonoja. Mies asuu Tampereella, mutta vierailee usein Helsingissä tyttöystävän luona.

Millaisia tunteita vuoron odottaminen herättää?

– Olemme itse välillä se hitaampi ryhmä. Yleensä ihmiset ymmärtävät etiketin ja päästävät ohi, jos toiset ovat nopeampia.

Koronan aikana etenkin lapset löysivät lajin. Seuroissa on nyt ryhdytty rakentamaan junioritoimintaa.

– Vedin itse viime vuonna ensimmäistä kertaa junioreille treenejä. Mukana oli 14 nuorta ja enemmänkin olisi tullut, Mikko Raitio sano.

Samaa suunnitellaan taas syksylle. Junioritoiminnan rakentaminen tyhjästä on ollut vaativaa. Raitio toivookin, että kaupunki osoittaa tulevaisuudessa seuroille enemmän taloudellista tukea.

Voivatko lajin parissa aloittaneet juniorit yltää ammattilaisuuteen? Raition mukaan tämä on mahdollista kovalla harjoittelulla, yhteistyöllä kiekkotallien kanssa ja hyödyntämällä sosiaalisen median ansaintalogiikkaa.

– Kaikki liikkuu sen ympärillä, että kuuluu Suomen kärkipelaajiin ja pystyy haastamaan Euroopan ja Yhdysvaltojen huippuja.

Mutta miksi lajin suosio on kasvanut toistakymmentä vuotta? Lajia harrastaa noin joka viides suomalainen, selviää tuoreesta Luonnonvarakeskuksen tutkimuksesta.

Matala aloittamiskynnys on yksi tekijä. Lisäksi kehitys on alussa nopeaa.

– Moni sanoo, että on hieno katsoa kiekon lentoa, kun heitto onnistuu.

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Mistä tänään puhutaan?

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut