Kuva: Munkkiniemeen suunniteltiin 100 vuotta sitten Eliel Saarisen valtavaa monumenttia – ”Tällaisia ei ole Suomessa ja maailmallakin harvassa"

Eliel Saarinen suunnitteli Kalevalatalon noin sata vuotta sitten.

Jos sata vuotta sitten kaikki olisi mennyt suunnitelmien mukaan, Munkkiniemessä seisoisi nyt graniittinen Kalevalatalo.

Totuudenmukaisempi kuvaus olisi tosin linnake. Sen verran suuresta rakennelmasta oli kyse.

Arkkitehtuurimuseon vs. tutkimus- ja tietopalvelupäällikkö Petteri Kummala arvioi, että vastaavan mittaluokan suunnitelmaa ei oltu aiemmin nähty.

– Hanketta voi kutsua äärimmäisen kunnianhimoiseksi, Kummala arvioi.

Oletko unelmoinut New Yorkissa asumisesta? Tämä helsinkiläinen kadunpätkä on kuin suoraan Manhattanilta – Suunnitelma valmistui 1915, mutta vain pieni osa toteutui

Ajatuksen takana oli vuonna 1919 perustettu Kalevalaseura. Suunnittelijaksi saatiin maineikas arkkitehti Eliel Saarinen.

Tarkoituksena oli rakentaa suomalaisen huipputaiteen näyttelytila, historiallinen museo sekä tutkimuslaitos. Talossa olisi ollut myös kolme suurta salia esimerkiksi konsertteja ja luentoja varten.

Rakennuksesta haluttiin tyyliltään jykevä ja arvokas. Sen tuli myös sopeutua suomalaiseen ilmastoon: katoista haluttiin esimerkiksi korkeat ja jyrkkävierteiset.

Museoon ajateltiin tuotavan esimerkiksi Akseli Gallen-Kallelan Kalevala-aiheisia maalauksia. Lisäksi siellä olisi ollut työtiloja tutkijoille.

Hankkeen takana oli Gallen-Kallelan ja Saarisen ohella monia muitakin aikansa suurhenkilöitä.

Rakennuksen torniosa olisi kohonnut jopa 85 metriin. Siinä olisi sijainnut myös kupolikattoinen muistohalli.

Torni olisi ollut osa niin sanottua Pantheonia, jonka osana syvälle peruskallioon olisi sijoitettu myös krypta. Tämä olisi kantanut nimeä Tuonela.

U.T. Sirelius kuvaili taloa vuonna 1921 julkaistussa kirjasessa lepopaikaksi kaikille niille, joiden ”elämäntyö on pysyvällä tavalla vaikuttanut Suomen kansan onneen ja menestykseen”.

Petteri Kummala kyseenalaistaa, että olisiko kryptasta löytynyt vuosikymmeniin paikkoja naisille.

– Nykynäkökulmasta hankkeeseen liittyy hieman tällaisia tunkkaisia vireitä.

Se on asetettava kauniiseen ympäristöön, viihtyisään paikkaan, linjasi U.T. Sirelius Kalevalataloa esitelleessä tekstissään.

Kalevalatalon paikaksi valikoitui kutakuinkin nykyisen Hilton Helsinki Kalastajatorppa -hotellin alue Munkkiniemessä. Stenius-yhtiö oli valmis luovuttamaan tontin Kalevalaseuralle, sillä ehdolla, että rakennus olisi valmis viiden vuoden kuluessa.

Lopulta hanke kaatui. Yksi tärkeä syy oli Gallen-Kallelan vastustus: suunnitelmassa ei ollut riittävästi muinaisuuden tuntua.

Sekin jäi epäselväksi, olisiko talolle ollut todellisuudessa käyttäjiä. Myös rahoitus olisi luultavasti noussut kysymysmerkiksi.

Arkkitehtuuri- ja designmuseota varten perustettiin säätiö – "Helsingille hanke merkitsee vetovoiman kasvua"

Petteri Kummala pohtii, että toteutuessaan kyseessä olisi ollut yksi Saarisen merkkitöistä.

– Arkkitehtuurisena kohteena tämän tyyppisen rakennuksen näkeminen ja kokeminen olisi varmasti ollut kiinnostavaa. Tällaisia arkkitehtonisia monumentteja ei ole Suomessa ja maailmallakin niitä on harvassa.

Maailmalla vastaavat rakennukset ovat lähinnä kirkkoja tai itsevaltiaiden palatseja. Vastaavia kansallista henkeä huokuvia rakennuksia on vähemmän.

Kummala muistuttaa, että hanke oli ajasta jäljessä: kansallisromantiikan kultavuosia oli eletty 1900-luvun alussa. Suomi oli kuitenkin vasta itsenäistynyt. Takana oli myös sisällissota.

– Talon ajatuksena oli varmaankin pönkittää kansallista itsetuntoa ja luoda yhtenäisyyttä.

Saarisen töistä toteutui Suomessa vain pieni määrä. Isot hankkeet kuopattiin.

– En ihmettele sitä, että hän tarttui Amerikka-korttiin. Hän onnistui luomaan siellä 50-vuotiaana nahkansa uudestaan.

Jutussa on käytetty lähteinä Petja Kaupin artikkelia ”Kiehtova Kalevalatalo” ja Santtu Virtasen kandidaatintyötä ”Kalevalatalo, taikka kansallisromanttisen suurhankkeen kohtalo”.

Jaro Palmu ihmettelee kotien tyhjiä seiniä – taiteen arkipäiväistäjällä on konkreettinen toive: "Suuri merkitys"

95 vuotta sitten Suomen autourheilun ykköskilpailut ajettiin jäällä Helsingissä – "Tärkeä rooli lajin historiassa"

Haluaisitko asua 1800-luvun talossa? Historiallista rakennusta suunnitellaan nyt uuteen käyttöön – "Asukkaita voisi olla ehkä jo parin vuoden kuluttua"

Yli 80 vuotta toiminut kivijalkaliike sai nimensä perustajien etunimistä – Omistaja Kaisa Kauppinen: "Tämä liike on käynyt läpi kaksi sotaa, korona voi niihin verrattuna olla aika pientä"

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Mistä tänään puhutaan?

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut