Lauletun musiikin kuuntelu vahvistaa vauvojen kykyä erotella äänteitä, kertoo tutkimus.
Perinnöllisen lukivaikeuden riski voi näkyä jo vastasyntyneen aivoissa. Tätä on tutkittu Helsingin yliopiston Lukivauva-tutkimushankkeessa mittaamalla vauvojen aivosähkökäyriä. Vanhimmat vauvat olivat kahden viikon ikäisiä, mutta valtaosa tuli tutkittavaksi suoraan osastolta 1–3 päivän iässä.
Mittaukset tehtiin Espoon Jorvin sairaalassa sekä Jyväskylän yliopistossa.
Tutkimushankkeen ensimmäiset seurantatulokset kertoivat, että lukivaikeusriskissä olevien vauvojen aivot erottelevat puheäänteitä eri tavalla kuin niiden vauvojen, joiden suvussa ei ole lukivaikeutta.
Lukivaikeuden kehittymiseen vaikuttaa perimän lisäksi ympäristö.
Lukivauva-tutkimushankkeen johtaja, psykologian professori Teija Kujala summaa, että lukivaikeuden taustalla on yleensä perinnöllinen alttius, mutta motivaatiolla ja harjoittelulla on vaikutusta lukutaidon kehittymiseen. Siksi jo pienen lapsen kiinnostusta kirjoihin ja lukemiseen kannattaa tukea.
– Lukivaikeuksien taustalla on monimutkaisia perinnöllisiä tekijöitä, ja lukivaikeuteen voivat vaikuttaa useat eri geenit, Kujala sanoo.
Lukivauva-tutkimus tutkii lapsia eri ikävaiheissa vastasyntyneistä kouluikään.
Vuonna 2014 alkaneessa hankkeessa on vielä edessä kouluikäisten tutkiminen. Suunnitelmissa on muun muassa selvittää, miten musiikkiaktiviteetit vaikuttavat lasten lukutaidon kehittymiseen.
Lukivaikeus liittyy fonologisiin taitoihin eli kykyyn erottaa puheesta äänteitä, tavuja ja sanoja sekä rakentaa näistä kokonaisuuksia.
Pienille lapsille musiikki on tehokas kuntoutustapa.
Teija Kujala
– Nykyään ajatellaan, että lukivaikeuden taustalla ovat nimenomaan ongelmat äännejärjestelmässä, Kujala selventää.
Lisäksi lukivaikeuksiin liittyy usein työmuistin ongelmia.
Käytännössä lukivaikeus voi tarkoittaa esimerkiksi lukemisen hitautta ja virheitä lukemisessa sekä kirjoittamisessa.
Joillakin lukemisen vaikeudet ovat lieviä ja menevät ohi jo ensimmäisinä kouluvuosina. Toisilla ne taas voivat olla hyvinkin hankalia ja jatkua läpi elämän.
– Mitä aiemmin lukivaikeuden riski tiedetään, sitä paremmin tukea tarvitsevat lapset pystytään tunnistamaan, Kujala summaa.
Lievimmillään lukeminen on hieman hidasta ja tuntuu hieman työläältä.
– Vaikeimmillaan lukeminen voi olla niin haastavaa, että lukijan on vaikea ymmärtää sisältöä samalla kun hän yrittää saada tekstistä selvää, Kujala kuvailee.
Tutkijat pystyvät EEG-tutkimuksessa mittaamaan puheäänteiden erottelutarkkuutta jo vauvavaiheessa. Tutkimuksessa seurataan aivojen sähköisiä herätevasteita.
– Olemme kiinnostuneita siitä, miten tutkittava erottaa äänteitä toisistaan. Niin sanottua Mismatch Negativity (MMN) -vastetta tarkkailemalla voimme tutkia äänteiden erottelutarkkuutta, vaikka tutkittava nukkuisi, Kujala kertoo.
Helsingin yliopistossa kehitetyllä menetelmällä on tutkittu nukkuvien vauvojen lisäksi muun muassa koomapotilaita.
Lukemista todella kannattaa treenata.
Tuija Aro
– Professori Risto Näättänen löysi MMN-vasteen jo 1970-luvulla. Nykyään sitä hyödynnetään tutkimuksissa ympäri maailman.
Lukivauva-tutkimusta tehdään pääosin Kognitiivisen aivotutkimuksen yksikössä Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa. Osa hankkeesta toteutetaan Jyväskylän ja Helsingin yliopistojen yhteisessä Musiikin, mielen, kehon ja aivojen tutkimuksen huippuyksikössä.
Puheäänteiden havaitsemis- ja erottelukyky on poikkeavaa niillä lapsilla, joilla on lukivaikeusriski. Kujalan mukaan tutkijat ovat kuitenkin huomanneet, että äännejärjestelmään pystyy vaikuttamaan jo lapsen ensimmäisen puolen vuoden aikana.
Tutkimuksessa 150 ”lukiriskivauvaa” jaettiin kolmeen ryhmään. Yksi ryhmistä sai soittimilla säestetyille lauluille perustuvaa kuntoutusta, toinen ainoastaan soittimilla soitettuun musiikkiin perustuvaa kuntoutusta ja kolmas jatkoi elämäänsä ilman erityistä kuntoutusta.
Äänteiden erottelukyky voimistui erityisesti niillä vauvoilla, jotka kuuntelivat paljon laulettua musiikkia.
– Voimme siis tukea lapsen kielellistä kehitystä ja äännejärjestelmää tietyin keinoin jo hyvin varhaisessa vaiheessa. Meillä on edessä jännät paikat tutkia, onko tämä vaikuttanut lukutaitoon lasten siirtyessä kouluun, Kujala sanoo.
Kujala toteaa, että parhaimmillaan tutkimustuloksista voisi seurata uudet suositukset, joista hyötyisi valtava määrä lapsia ympäri maailman.
– Senhän toki jo tiedämme, etteivät lastenlaulut ole haitaksi kenellekään. Pienille lapsille musiikki on tehokas kuntoutustapa jo siksi, että he ovat hirmuisen kiinnostuneita musiikista.