Kantapöydässä
Juttusarjassa haastatellaan mielenkiintoisia helsinkiläisiä heidän valitsemissaan ravintoloissa.
Tikkurila Festivaalin 2013 perustanut Jan Grehn lähti olutbisnekseen ja istuu nyt Etko-panimonsa terassilla Vallilan Konepajalla.
Häntä ei pidetty aikoinaan aivan täyspäisenä, kun hän lähti perustamaan musiikkifestivaalia Vantaalle. Toki Korsossa oli aiemmin toiminut Ankkarock.
Sanoma-konserni osti Grehniltä ja hänen liikekumppaniltaan huippusuosituksi tulleen festivaalin kesällä 2018. Grehn teki töitä festivaalille vielä vuoden, mutta sitten tuli korona. Nyt on hyvä hetki kerrata mennyttä:
– Musiikki oli pääosassa, mutta rakennettiin elämys niin, että porukka viihtyi ja suostui maksamaan. Asiakas edellä – ei se, että mikä artisti nyt sattui tulemaan.
Nyt hän pohtii, voisiko oluen ympärille rakentaa tuotetta juuri näin.
– Ihmiset haluavat ”kurkistaa konepellin alle”, alkaa hänen nykyinen ajatuksen juoksunsa.
Onks toi olutta? Tällainen kysymys saattaa kummuta vierailijaryhmästä, kun eteen tulee pinkki hapanolut. Tai peruskysymys: Mitä on humala?, Grehn kuvailee.
– Toisaalta terassia ei tehdä vain omalle fanijoukolle, hän muistuttaa ja viittaa ympärilleen Konepajalla, jossa helteellä istuu kaikenlaista väkeä turisteista lapsiperheisiin.
– Kulttuurityötä kulttuurilokaatiossa.
Tunnelma on raukea, vaikka väkeä piisaa.
Pienpanimo-oluiden ystävä hän sanoo olleensa 5– 6 vuotta.
– Kehitys on ollut tänäkin aikana valtava. Pohjimmiltaan tämä on kuitenkin raakaa toimintaa. Strategia, rahoitus, tuote, brändi... – kaikkien niiden on oltava kunnossa.
Siirtyminen harrastamisesta liiketoimintaan on Grehnin mukaan iso kynnys. Monelle pienpanimolle se on ylittämätön.
Iso kynnys on myös Etko Brewing Oy:n tulo Vallilaan ensi vuonna.
– Herttoniemessä olemme tehneet juttuja syrjässä. Tavallinen kaduntallaaja ei ole tuntenut meitä, hän myöntää.
Toki harrastajat ovat tunteneet Etkon ja sen tuotteet. Palkintojakin on tullut. Asiantuntijoilla on ollut yrityksestä vieläkin tiukempi näkemys: Ihan hulluja!
Hulluja, koska panimo toimii Sahaajankatu 20:ssä kolmannessa kerroksessa. Minkäänmaailman oppikirjan mukaan kukaan ei perusta oluen tai muun elintarvikkeen tuotantoa sellaiseen soppeen.
Vallilassa panimon on mahdollista 3-5-kertaistaa tuotantonsa. Yli puolen miljoonan litran se ei kuitenkaan aio mennä.
Vuonna 2017 toimintansa aloittaneen pienpanimon ensiolut oli Random ipa, jota myytiin aluksi ravintola Pikkulinnussa.
Muutos alkoi, kun Grehn tuli pääosakkaaksi runsas vuosi sitten. Aiemmat omistajat jäivät silloin sivuun.
Hän itse jatkaa edelleen muun muassa KIDS Marketing Agency -mainostoimistossa ja on mukana muutamassa muussakin yrityksessä.
1000-neliöisestä Konepajan terassista Grehn sanoo, ettei sillä tehdä taikatemppuja. Hän vannoo asiakashenkisyyteen, kuten perustamillaan festareilla.
– Mutta täällä ne, jotka haluavat mennä villisti juhlimaan, voivat mennä muualle.
Terassille ei ole luvassa esimerkiksi kovaäänistä musiikkia. Konepajan alueella on useita ravintoloita ja terasseja, joiden metelistä on tehty Helsingin Sanomien mukaan jo lukuisia valituksia kaupungille.
Yhden asian Jan Grehn paljastaa suhteestaan olueen.
– Junnuna olin kova kerämään tyhjiä olutölkkejä, ja niitä kertyi paljon eri maista?
Missä kokoelma on nyt, tuleeko se rekvisiitaksi Vallilaan?
– Tölkit hävisivät muutoissa.
