"Huolena on, heikentävätkö toistuvat rokotukset samalla rokotteella pitkällä aikavälillä immuniteetin suojaa koronavirusta vastaan", sanottiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tiedotteessa viime viikolla. Maallikko voisi ilmaisusta päätellä, että liiallinen rokottaminen heikentää vastustuskykyä koronaa vastaan.
Tutkimuspäällikkö Merit Melin kuitenkin suomentaa, ettei THL pelkää suomalaisten vastustuskyvyn heikkenemistä vaan rokotteen tehon hiipumista. Toisin sanoen, jos samanalaista rokotetta annetaan toistuvasti, rokote ei ehkä enää parannakaan immuniteettia.
Kyse on samantyyppisestä asiasta kuin siinä, että pidempi annosväli tuottaa paremmat vasta-aineet kuin lyhyempi.
– Uudet rokoteannokset eivät heikennä jo muodostunutta immuniteettia, mutta immuniteetti voi jäädä heikommaksi seuraaville annoksille. Tällä voi olla merkitystä tilanteessa, jossa rokottamisella pyritään saamaan paras mahdollinen suoja kiihtyvässä epidemiatilanteessa, Melin sanoo.
Ilmiö on todettu influenssarokotteilla: Ihmisillä, jotka ovat saaneet samanlaisen influenssarokotuksen joka vuosi, rokotus tuottaa vähemmän vasta-aineita kuin niillä, jotka saavat rokotuksen ensimmäistä kertaa, tai niillä, jotka ovat jättäneet rokotteen edellisenä vuonna väliin. Tätä kutsutaan hyporesponssiksi.
– Jos kuitenkin verrataan niihin, jotka eivät ole saaneet rokotuksia lainkaan, rokotteesta on selvästi hyötyä, sanoo THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek.
Toistaiseksi hyporesponssia ei ole havaittu koronarokotteilla.
– Aiemmissa tutkimuksissa on nähty, että neljännellä koronarokoteannoksella vasta-aineiden määrä saadaan palautettua samalle tasolle, mikä kolmannella rokoteannoksella saavutettiin, mutta neljäs annos ei enää varsinaisesti tehostanut rokotteella aikaansaatavaa vastetta.
Koska vasta-aineet hiipuvat ajan kuluessa, myös neljäs rokotus on nykytiedon valossa hyödyksi.
– Emme kuitenkaan tiedä, miten immuunivaste käyttäytyy, jos tehosteita annetaan toistuvasti, kun meillä on edelleen ollut käytössä tämä sama rokote, Melin sanoo.
Saman huolen esitti myös Euroopan lääkeviranomainen EMA aiemmin keväällä. Kun virasto viime viikolla suositteli neljättä rokotusta yli 60-vuotiaille, asiaa ei kuitenkaan enää ollut mainittu.
– Se on teoreettinen riski, Nohynek toteaa.
Miksi THL sitten halusi mainita riskistä, jonka olemassa olosta ei toistaiseksi ole tutkimusnäyttöä?
– Koska se on hypoteettinen asia, jota on monen muunkin rokotteen kohdalla mietitty ja influenssan kohdalla myös osoitettu. Sitten täytyy aina tasapainotella, mikä on tartunnan aiheuttama riski ja mikä rokotteen aiheuttama riski. Se on aina tällaista hyödyn ja haitan puntarointia, Hanna Nohynek sanoo.
Mahdollinen rokotetehon heikkeneminen on yksi syy sille, että THL ei halua vielä antaa neljänsiä koronarokotuksia alle 60-vuotiaille, jotka eivät kuulu lääketieteellisiin riskiryhmiin.
– Idea tässä on se, että nuorilla ihmisillä ei ole vielä suoja vakavaa koronatautia vastaan heikentynyt siinä määrin, että heidän kannattaisi nyt ottaa rokotetta vaan heidän kannattaa odottaa myöhempään syksyyn, Hanna Nohynek sanoo.
Syksyllä on mahdollisesti käytössä jo uudenlaisia, omikron-muunnokseen suunniteltuja rokotteita.
– Rokotteiden tehon kannalta tehosteannosten välissä tulisi olla vähintään kolme kuukautta. Jos nyt ottaa neljännen rokotteen, mahdollista koronavarianttia vastaan kehitettyä uutta rokotetta suositellaan otettavaksi aikaisintaan kolmen kuukauden kuluttua, jos lisätehosteannoksia myöhemmin suositellaan, Nohynek sanoo THL:n maanantaisessa tiedotteessa.
Joissakin maissa neljättä rokotusta on jo suositeltu keski-ikäisillekin.
– Eri maiden eri suosituksilla on taustalla aina myös eri epidemiologisia ja ja yhteiskunnallisia sekä poliittisia tilanteita. Esimerkiksi Yhdysvalloissa on lähdetty suosittelemaan neljättä rokotusta yli 50-vuotiaille, koska siellä on kolmannenkin annoksen ottamishalukkuus paljon alhaisempaa kuin meillä.
Meillä nuorille ei Nohynekin mukaan vielä suositella neljänsiä annoksia, koska heillä suoja vakavaa tautia vastaan on edelleen hyvä.
