Sähkön pörssihinta on ollut heinäkuussa vähintään kaksinkertainen verrattuna viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon. Viime viikolla pörssisähkö maksoi yli 3,5 kertaa niin paljon kuin vuotta aiemmin. Tiedot ovat peräisin sähköpörssi Nordpoolista.
Näillä hinnoilla keskivertotaloutta alkaa jo kiinnostaa, miten paljon kodinkoneiden käyttökerrat vaikuttavat sähkölaskuun. Tässä jutussa on laskettu suuntaa-antavia arvioita muutamien yleisten kodin laitteiden käyttökustannuksille keskiviikon 20. heinäkuuta pörssihintojen perusteella.
Laskelmissa käytetty kuluttajahinta on saatu lisäämällä sähköpörssi Nordpoolin spot-hintaan arvonlisävero ja tavanomainen sähköyhtiön välityspalkkio. Hintaan sisältyy siis vain sähköenergian hinta. Lisäksi kuluttajan maksettavaksi tulee vielä sähkövero sekä sähkönsiirron hinta arvonlisäveroineen.
Keskiviikon sähköenergian keskihinta oli vajaat 20,8 senttiä kilowattitunnilta. Kalleimpana aikana kilowattitunnista piti pulittaa 41 senttiä ja halvimpana 2,6 senttiä. Muuttujat on kuvattu tarkemmin tietolaatikossa jutun alla.
Vertailun vuoksi, viime vuoden heinäkuussa pörssisähkön keskihinta oli arvonlisäveroineen ja sähköyhtiön välityspalkkioineen 10 senttiä kilowattitunnilta.
1. Lämminvesivaraaja
Jos muuta lämmitystä ei huomioida, suurin sähkösyöppö on sähköllä toimiva lämminvesivaraaja, sanoo energiatehokkuuden asiantuntija Juhamatti Meetteri valtion kestävän kehityksen yhtiöstä Motivasta. Kulutuksesta voi nipistää alentamalla lämpötilaa.
– Veden lämmön ei välttämättä tarvitse olla 80:ssä, hyvin voi riittää vaikkapa 60 astetta. Lämpötilan on kuitenkin oltava vähintään 55 astetta, jotta vesi pysyy riittävän lämpimänä, ettei siinä kasva bakteereita.
Motivan arvion mukaan lämminvesivaraaja vie 800–1 200 kilowattituntia vuodessa henkeä kohti.
Alimmalla kulutuksella sähköenergiaan menisi keskiviikon keskihinnalla vuodessa noin 166 euroa, korkeimmalla vajaat 250 euroa.
Jos vesi lämpenisi koko ajan keskiviikon kalleimmalla sähköllä, vastaavat kustannukset olisivat jo 328 ja 492 euroa.
Toisaalta jos varaajan saisi lämmitettyä aina keskiviikon halvimpaan hintaan, 800 kilowattituntia maksaisi vuodessa vain noin 21 euroa ja 1 200 kilowattituntia 31 euroa.
2. Sähkösauna
Sähkösaunan lämmityskin vie energiaa melkoisesti. Puolentoista tunnin saunasessioon kuluu Vattenfallin mukaan noin 8 kilowattituntia.
Keskiviikon keskihinnalla yhden saunakerran hinnaksi tulisi siten vajaat 1,70 euroa.
Jos saunan lämmittäisi esimerkkipäivän kalleimmalla hinnalla, kustannus olisi peräti 3,30 euroa.
– Saunan käyttöajalla voi vaikuttaa energian kulutukseen. Menee vaikka saunaan mahdollisimman nopeasti, kun se on valmis, ja sammuttaa heti, kun lopettaa, Meetteri vinkkaa.
Tai sitten voi saunoa outoon aikaan. Keskiviikkona aamuneljän ja viiden välillä löylyihin olisi päässyt 21 sentillä.
Tulevana talvena joudutaan myös miettimään, että sähkö varmasti riittää kaikille.
Juhamatti Meetteri, Motiva
3. Ruoanlaitto
Motiva arvioi, että keskivertoasukkaan lieden käyttö vie päivässä 1–2 kilowattituntia.
Keskiviikon keskimääräisellä hinnalla päivän ruoanlaittoon kuluva sähköenergia maksaisi siis noin 21–42 senttiä. Jos ruoanlaiton ajoittaisi hintahuipun aikaan, hinta olisi noin kaksinkertainen.
Mikroaaltouuni puolestaan saa sähkömittarin hädin tuskin värähtämään.
Vattenfallin mukaan mikroaaltoiluun menee noin 0,2 kilowattituntia päivässä, jos se pyörii päivän aikana puoli tuntia. Keskiviikon hinnoilla tämä tarkoittaisi kalleimmillaankin vain noin 8:aa senttiä.
4. Pyykinpesu
Jos haluaa säästää pyykinpesun hinnassa, kannattaa käyttää eko-ohjelmia ja pestä pyykit niin alhaisessa lämpötilassa kuin mahdollista. Juhamatti Meetterin mukaan kannattaa myös valita lyhyempi pesuohjelma sekä välttää koneellista kuivausta.
90 asteen pesuohjelma voi kuluttaa jopa 2 kilowattituntia pesukerralla, kun 40 asteen pesuohjelman kulutus on noin 0,5 kilowattituntia.
Keskiviikon keskihinnalla kuuma pesu olisi maksanut vajaat 42 senttiä, 40-asteinen runsaat 10 senttiä.
Pyykin koneellinen kuivaus maksaa enemmän kuin itse pesu, sillä kuivausrumpu kuluttaa sähköä yhdellä käyttökerralla noin 2,5 kilowattituntia. Keskiviikon keskihinnalla jokainen kuivausrummun käyttö siis maksaisi 52 senttiä.
Jos pesi pyykkiä keskiviikkona päivän kalleimpaan aikaan, koneelliseen upposi sähköenergiaa 21–82 sentillä.
Samaan aikaan yhden kuivausrummullisen pyörittämisestä sai pulittaa jo euron verran.
Päivän halvimmalla tunnilla pyykinpesun sähköön olisi mennyt kuumimmallakin pesuohjelmalla vain 5 senttiä ja kuivausrummun pyörittämiseen vajaat 7 senttiä.
Vaikka säästö olisi pienikin, se on kuitenkin aina turhaa energiankulutusta.
Juhamatti Meetteri, Motiva
5. Astianpesu
Astianpesukone kuluttaa Motivan mukaan sähköä 0,6–1,6 kilowattituntia.
Jos kulutuksen laskee näiden välille, yhden astianpesun hinta olisi keskiviikon keskihinnalla vajaat 23 senttiä. Huippuhinnaksi muodostuisi noin 45 senttiä ja halvimmaksi vajaa 3.
Jos astianpesukone lämmittää veden itse, kulutus on Vattenfallin mukaan selvästi isompi kuin jos kone käyttää valmiiksi kuumaa vettä.
Toisin sanoen jos ei maksa lämpimästä vedestään kulutuksen mukaan, kannattaa valita kuumaa vettä käyttävä astianpesukone. Muussa tapauksessa on syytä laskea, tuleeko halvemmaksi lämmittää tiskivesi astianpesukoneella vai lämminvesivaraajalla.
Jotta sähköä säästyisi, astianpesukone kannattaa Juhamatti Meetterin mukaan täyttää mahdollisimman täyteen ja laskea pesulämpötilaa.
– Tärkeää on tietysti valita energiatehokas kone. Kymmenen vuotta vanha kone kuluttaa todennäköisesti enemmän kuin nykyiset.
6. Tietokoneen käyttö
Kannettava tietokone on melko energiatehokas vimpain: se kuluttaa Vattenfallin arvion mukaan tunnissa sähköä vain 0,03 kilowattituntia. Läppärin viemä sähkö maksaa siten esimerkkipäivän huippuhinnallakin vain noin sentin ja päivän keskihinnalla selvästi alle sen.
Pöytäkoneeseen sähköä uppoaa hieman enemmän. Jos pöytäkone vie 0,15 kilowattituntia tunnissa, sen sähköenergia maksaa keskiviikon keskihinnalla 3 senttiä tunnissa. Päivän kalleimpaan aikaan tuntihinnaksi tulee noin 6 senttiä.
Laajakaistamodeemi vie Vattenfallin mukaan noin 51 kilowattituntia vuodessa. Sen kustannus olisi siis keskiviikon hinnoilla noin 1,30–20,90 euroa vuodessa.
Juhamatti Meetterin pitää tärkeänä, että myös televisiot ja tietokoneet ovat energiapihejä. Hän myös muistuttaa, että koneita ei kannata jättää lepotilaan vaan katkaista virta kokonaan.
– Vaikka säästö olisi pienikin, se on kuitenkin aina turhaa energiankulutusta.
Meetteri lisää, että laitteet kannattaa myös pitää puhtaana, ettei niihin muodostu pölyä.
– Esimerkiksi pöytätietokone ei jäähdy, jos ilma-aukot ovat tukossa.
Tällöin jäähdytysjärjestelmä puhkuu tarpeettoman kovalla teholla ja vie enemmän sähköä.
3,28
euroa oli saunan lämmittämisen hinta keskiviikon kalleimpana tuntina.
7. Television katselu
Television katselun hinta riippuu jonkin verran ruudun koosta.
Vattenfallin mukaan LCD-televisio vie tunnissa 0,08–0,20 kilowattituntia, Tässä telkun toljottamisen hinta on laskettu 0,11 kilowattitunnin mukaan.
Keskiviikon keskihinnalla tunti television ääressä maksoi runsaa 2 senttiä, huippuhinnalla 4,5.
Päivän halvin televisiotunti puolestaan lisäsi sähkölaskuun vain noin 0,3 senttiä. Tähän ajankohtaan saattoi seurata esimerkiksi suoraa lähetystä yleisurheilun MM-kisoista.
