Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Onko tässä uusi Paloheinä? Itä-Helsingin "pikku-Porvoo" saa ylistystä lapsiperheiltä – värikkäät puutalot nostivat vuokra-asunnoista tunnetun kaupunginosan arvostusta

Suosiota voi verrata Paloheinään ja Pakilaan. Näin kuvailee kiinteistönvälittäjä Itä-Helsingin uudehkoa asuinaluetta, joka tunnetaan värikkäistä puurivitaloista ja omakotitaloista.

Noin 2000 asukkaan Puu-Myllypurossa on heinäkuisena arkipäivänä hiljaista. Ensimmäiseen 15 minuuttiin vastaan tulee vain kaksi ihmistä. Toinen heistä on Bertta-koiraa ulkoiluttanut Juha Koskelainen, 51. Hän vertaa kotipaikkaansa Porvooseen.

– Tämä on sellainen Porvoo-tyyppinen lomakylä. Paljon toisiaan muistuttavia taloja. Tietenkään nämä eivät ole yhtä vanhoja kuin Porvoossa.

Oman kotitalonsa väriä Koskelainen kuvaa kiertelemättä "vauvan kakan väriseksi".

– Siis sinapinkeltainen.

Koskelaisen nelihenkinen perhe muutti Myllypuroon kaksi vuotta sitten Vuosaaresta. Koskelainen ei näe syytä muuttaa alueelta pois.

– Täällä on parasta rauhallisuus, hyvä sijainti ja luonto. Koiran kanssa on helppo lähteä metsän siimekseen.

Palveluita Puu-Myllypurossa ei juuri ole.

– Kaupassa käymme esimerkiksi Viikissä. Lähimmät palvelut ovat 700 metrin päässä. Aika laiska täytyy olla, jos ei sinne jaksa. Täällä käy toisinaan ruokarekka, josta saa annoksia. Käytän myös Foodoraa. En kaipaa tänne omia palveluita.

Tommi Partanen, 27, istuu rivitalon portailta ja katselee pihaa, jonka takana on kallio- ja metsämaisemaa. Hän tullut Joensuusta veljensä luo koiravahdiksi.

– Tämä alue ei ole ehkä ihan omaan makuuni. Tulevaisuuden asunnossani pitäisi olla iso oma piha. Yleensä en nykytaloista välitä, mutta täällä tykkään väreistä. Luonto ja liikuntapaikat näyttäisivät olevan tässä lähellä.

Metsää, kylämäinen fiilis ja sopiva hintaso. Ne olivat syitä, miksi Mia Lähdes, 35, muutti perheineen kaksi vuotta sitten Arabianrannasta Puu-Myllypuron punaiseen puutaloon.

Pitkällä Valssimyllynkadulla Lähdekseen on tehnyt vaikutuksen erityisesti yhteisöllisyys.

– Lapsiperheitä on paljon. Naapurit ovat huippuja. Toisin kuin monen muun alueen Facebook-ryhmissä, täällä ei valiteta esimerkiksi lasten kiljumisesta. Saimme järjestettyä nyt ensimmäiset talkootkin.

Lähdes sanoo, että perheen 99-neliöinen asunto maksoi uutena kaksi vuotta sitten 450 000 euroa.

– Hinnat ovat nousseet. Oletan että hinta olisi nyt yli 500 000 euroa.

Alueella on myynnissä kymmenkunta asuntoa, HU:n haastattelemat kiinteistönvälittäjät laskevat.

– 300–400 000 euroa maksavat asunnot käyvät kaupaksi nopeasti. Yli puolen miljoonan kohteissa on myös nopeasti myytäviä kohteita, vaikka keskimäärin myyntiajat ovat pidemmät. Hintojen nousu näyttää nyt pysähtyneen lähes kokonaan, sanoo kiinteistönvälittäjä Antti Myller Kiinteistömaailmasta

Blokin toimitusjohtaja Rudi Skogman sanoo, että suurin osa tällä hetkellä myynnissä olevista asunnoista on noin 400-450 000 euron hintaluokassa.

– Myyntidatan perusteella kauppa käy hyvin myös kalliimmilla asunnoilla, eikä emyyntiajoissa näytä olevan eroja edullisempiin asuntoihin niin kauan kuin pysytään alle 500 000 euron hinnoissa.

Antti Myller sanoo, että Puu-Myllypuroon muutetaan usein muualta Myllypurosta, ostarin ja metron läheltä.

– Myös Kalliosta muutetaan tänne paljon. Kerrostaloista halutaan muuttaa isompaan asuntoon, jossa on pihaa.

20 vuotta Myllypurossa asunut Paula Salmelainen muutti Puu-Myllypuroon väliaikaisesti kotinsa remonti vuoksi. Hän olisi voinut jäädä asumaan alueelle pidemmäksikin aikaa.

– Tällä iällä lumitöitä olisi kuitenkin liikaa.

Salmelainen sanoo, että Myllypuron arvostus on noussut koko sen ajan, kun Puu-Myllypuroa on noin kymmenen vuoden aikana rakennettu. Nyt rakenteilla alkavat olla alueen viimeiset talot. Julkisen liikenteen yhteydet paranevat raidejokerin valmistuttua.

– Myllypuroon on tullut enemmän moninaisuutta, kun on sekoitettu omistus- ja asumisoikeusasuntoja alueelle, jossa on ollut ennen vain paljon vuokra-asuntoja.

Skogman tunnistaa ilmiön.

– Uudisrakentaminen tutkitusti nostaa aina koko asuinalueen arvostustasoa, koska uusi rakentaminen tarkoittaa usein myös uusia palveluita sekä muuta eloa.