1990-luvun tyttöenergiasta ja Nylon Beatin ajan Suomesta podcastin tehnyt Outi Kaartamo: "Täältä tullaan, ette tule suutanne soittelemaan!"

Outi Kaartamo teki podcastin ysärin tyttöenergiasta ja Nylon Beatin ajan Suomesta.

Mansikkaviini, fritsut, siideripissikset, kansainvälinen ladette-juttu eli ollaan kuin miehet...

Sanat putoilevat toimittaja-tuottaja Outi Kaartamolta, kun hän muistelee 1990-lukua. Tuttavallisemmin ysäriä.

Helsingissä työskentelevä ja Porvoossa asuva Kaartamo on viime aikoina tehnyt aikamatkan 90-luvulle. Hän sukelsi ysärin ja 2000-luvun taitteen syvään päähän, kun Yle tilasi häneltä podcast-sarjan Nylon-Suomi. Neliosainen nostalgiasarja kertoo ysäriajan populaarikulttuurista, Nylon Beatista ja Suomesta.

Ysäri oli omanlaistaan aikaa. Kylmä sota loppui, lama iski Suomeen, Suomi liittyi EU:hun ja voitti jääkiekon MM-kisat 1995. Nokian nosteessa jorattiin Nylon Beatia ja muita pinnalle nousseita naisartisteja loppuvuosikymmen.

Nyt päälle nelikymppisenä Kaartamo katselee ysärin loppua huolettomuuden ja toiveikkuuden aikana. Hän oli tuolloin nuori aikuinen, toimittajana Radiomafiassa, ja Nylon Beat maan menestynein tyttöduo, joka vuosina 1995–2003 esitti nasaalilla lauluäänellä tarttuvia hittejä.

– Halusin nuorena radiotoimittajaksi. Peruskoulun jälkeen lähdin Voionmaan opistoon, josta pääsin kesätöihin Radiomafiaan ja sinne jäin. Se oli jotenkin silloin mahdollista, hän muistelee.

Kaartamon uusin podcast tehtiin Ylen Nylon Beatista kertovan audiodraaman ympärille.

– Haluttiin ysäripodi, jossa kulkee rinnan Nylon Beatin tarina ja se aika, mitä elettiin. Tällä haettiin yhteiskunnallista ulottuvuutta Naikkareiden audiodraaman rinnalle, Kaartamo kertoo.

Ysäriltä Kaartamo nostaa esiin kansainvälisyyden, musiikkikulttuurin maskuliinisuuden ja tyttöenergian läpilyönnin.

– Musiikkikanava MTV alkoi näkyä, ja nuorilla oli enemmän esikuvia. Maailma oli yhtäkkiä lähempänä, hän sanoo.

Ysärin aikana myös naisten yhteiskunnallinen asema koheni. Kaartamo muistuttaa yllättäen ysärin alun kikkelikorttikohusta. Siinä tasa-arvovaltuuston naistutkija sai hävyttömän seksistisen postikortin miesporukalta valtakunnansovittelijan toimistosta.

– Tasa-arvovaltuutettu teki asiasta julkisen eikä suostunut häpeämään, Kaartamo innostuu.

Ysärillä naisia nousi merkittäviin julkisiin tehtäviin ja asenne muuttui. Se raivasi tilaa myös Nylon Beat kaltaisille pop-ilmiöille ja tyttöenergia oli syntynyt. Nylon Beat jopa ennen brittiläisiä tyttöenergian kuningattaria Spice Girlsejä.

– 90-luku oli vahvaa tyttökulttuurin aikaa. Siihen liittyi individualismi. Oli asennetta, että täältä tullaan, ette tule suutanne soittelemaan. Voidaan olla ihan mitä vaan, eikä tyttöyttä tarvitse pienentää, hän sanoo.

Kaartamo näkee Nylon Beatin rajoja rikkovaksi. Vaikka ysärillä ei puhuttu yhteiskuntaluokasta, hän ajattelee Nylon Beatin Jonnan ja Erinin koetelleen myös tätä rajaa epäsovinnaisesti.

– Nylon Beatin Jonna ja Erin olivat tukevasti keskiluokkaa, vaikka heidän olemuksensa miellettiin alempaan yhteiskuntaluokkaan, Kaartamo kuvaa.

Naikkareihin liittyikin alentavaa puhetta.

– Nylon Beatista puhuttiin Itä-Helsingin pikkuoravina. Ilmaisu pitää sisällään mielleyhtymiä siideripissiksiin, dokaileviin napapaitaisiin pikkukoviksiin, hän kuvailee.

Ei kovin imartelevaa. Mutta ysäri ei ehkä ollut imartelevan kielenkäytön parasta aikaa. Kaartamo muistelee, kuinka törkeyksiä sai ladella ja itseironia oli nuorten naisten suojakuori.

– Naisten väheksyminen on niin pienissä eleissä, mahdollisuuksissa ja niiden antamatta jättämisissä. Toisaalta ysäri ja 2000-luvun alku oli myös sellaista management by perkele -aikaa, että mikä on, kun taidot ei riitä. Tämäntyyppinen johtamiskulttuuri on osunut myös miesten kohdalle, hän sanoo.

Nyt Kaartamo piirtää yhteyttä tuon ajan tyttöenergiaa nostattavan populaarikulttuurin ja me too -liikkeen välille.

– Girl power, tyttöenergia, oli lempeämpi ilmaisu feminismille, mutta ihan samasta asiasta oli kyse. Spice Girls vastusti seksuaalista häirintää, hän sanoo.

Nuoruuttaan Järvenpäässä Kaartamo kuvailee vapaaksi hengailuksi, jossa vanhemmat antoivat lapsille ja teineille siimaa.

– Ysäri oli minulle ihan uskomaton. Olin niin onnekas, kun pääsin Radiomafiaan, suureen maailmaan tekemään hassuja asioita. Elämäni ei ollut tavallista, vaan se oli ihan satumaista.

Suoranaiseksi Nylon Beat -faniksi Kaartamo ei kuitenkaan tunnustaudu, vaikka ”Naikkareilla ja Spaissareilla onkin tarttuvia hittejä”.

– Fanitin sitä tyttömeininkiä, koska löysin vertaiseni. Ysäri oli aikaa, jolloin naisten piti olla kauhean vakavasti otettavia.

Nyt Kaartamo on audioita tekevän F-tuotannon toimitusjohtaja. Hän on yhdessä yhtiökumppaninsa Jonna Tapanaisen kanssa toimittanut ja tuottanut Ylelle useita radio-ohjelmia ja podcasteja. Syksyllä on tulossa jatkoa suosittuun Asta Leppä ja köyhä Suomi –podiin sekä Antti Kauppisen homotutka – viestejä nahkadivaanilta.

Aika on mennyt eteenpäin. Tyttökulttuurin nousu on edesauttanut tasa-arvoisempaan maailmaan.

– Woke-ajattelussa annetaan ääni niille, joilla ääntä ei ole ollut.

Juttu on julkaistu alunperin Keski-Uusimaassa.

Mainos: Helsingin kaupunki

Mainos: Helsingin kaupunki

50-luvun kerrostalo puolitti lämmityskulunsa

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Mistä tänään puhutaan?

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut