Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Terroriuhka pitää ravintolat poissa Helsingin vesitorneista – Petri, 49: "Tämä näyttää ihan Roope Ankan rahasäiliöltä"

Vaikka kiinnostusta olisi, Helsingin vesitorneihin ei turisteilla ole asiaa.

Komeita maisemia ihaileville matkailijoille helsinkiläiset vesitornit eivät ole suinkaan paras mahdollinen vierailukohde.

Pääkaupungin vesitorneissa vain yhdessä on muutakin kuin vesihuoltoon liittyvää toimintaa. Ilmalassa sijaitsevista kahdesta HSY:n vesitornista toisessa on sijainnut näköalastaan kuuluisa henkilöstöravintola Horisontti, mutta sekin on tällä hetkellä tornin kattoremontin vuoksi suljettuna.

Myllypuron vesitornissa toimi vuosikymmeniä sitten kahvila, mutta uusia vastaavia palveluita ei HSY:n torneihin ole luvassa. Myllypuron torni on ainoa, joka alunperin on suunniteltu siten, että se voitaisiin pitää yleisölle avoinna.

Vielä 1960-luvulla mietittiin, voisiko vuonna 1958 valmistuneen Lauttasaaren vesitornin muuttaa yleisön näköalapaikaksi. Kesällä 2008 ja 2009 torni avattiin yleisöryhmille, mutta kun tornin elinkaari tuli tiensä päähän, se purettiin vuonna 2015.

Korkeisiin paikkoihin viehättyneillä ei siis ole Helsingin vesitorneihin asiaa. Syy on yksinkertainen.

– Maailma on noista ajoista suuresti muuttunut. Me olemme HSY:ssä ottaneet tiukasti sen linjauksen, että vesitorneihin ei päästetä enää ketään ulkopuolisia, muistuttaa HSY:n vedenpuhdistuksen kehittämisinsinööri Raisa Kyrönseppä.

– Vaarana voi olla turvallisuusriski, sillä kyse on kuitenkin satojentuhansien ihmisten talousveden saannista. Viime kädessä ei myöskään mahdollista terroriuhkaa voida sulkea pois.

– Ilmalan tornissa on jo pitkään ollut ravintola, emmekä me lähde sitä poiskaan ajamaan.

Onko tässä uusi Paloheinä? Itä-Helsingin "pikku-Porvoo" saa ylistystä lapsiperheiltä – värikkäät puutalot nostivat vuokra-asunnoista tunnetun kaupunginosan arvostusta

Harmi, ettei ole yleisölle avoimia torneja.

Espoon Haukilahden vesitornissa toimii yhä ravintola Haikaranpesä.

Vesitorneja huolletaan Helsingissä jatkuvasti. Ilmalan lännen puoleinen vesitorni on tällä hetkellä pois käytöstä, koska tornin vesikatto uusitaan kuluvan vuoden aikana. Ilmalan kahdessa tornissa on säiliötilaa noin 40 000 kuutiometriä.

Samalla uusitaan venttiilejä ja putkia vesitornin sisällä. Vuonna 1967 rakennetun tornin kattoremontin budjetti on noin viisi miljoonaa euroa.

Pasilassa pitkään asuneet Petri Korhola, 49 ja Ilona Mäkinen, 43, ovat seuranneet Ilmalan toisen vesitornin kattoremonttia alusta lähtien.

– Kyllä ne ovat jyhkeitä laitoksia molemmat, melkein kuin Roope Ankan rahasäiliöitä, Petri Korhola naurahtaa.

– Olisi kyllä mielenkiintoista päästä sitten korjauksen jälkeen katsomaan, miltä maisemat sieltä ylhäältä näyttävät.

Ilona Mäkinen tunnustautuu vesitornifaniksi.

– Aika monessa tornissa olen käynytkin. Ainakin Juvalla, Raumalla ja Jyväskylässä. Puijo ei taida olla vesitorni lainkaan, Mäkinen muistelee.

– Harmi, ettei Helsingissä ole yleisölle avoimia vesitorneja.

Suuri osa Helsingin vedenjakelujärjestelmästä on rakennettu 1960- ja 1970-luvuilla.

– Nämä verkostonosat ovat käyttöikänsä päässä lähivuosina ja ne tulee saneerata. HSY käyttää vuosittain 70-80 miljoonaa euroa vesihuollon saneerausinvestointeihin, Raisa Kyrönseppä kertoo.

Ilmalan lisäksi myös Myllypuron ja Roihuvuoren torneissa säilytetään varavettä poikkeustilanteita varten ja niiden avulla tasataan pumppausta: kun yöllä vettä kuluu vähän, täytetään vesitornien vesisäiliöt.

Päivällä huippukulutuksen aikaan vettä tulee käyttäjille sekä vesitornista että vesilaitokselta.

Vesitornien ansiosta pääkaupunkiseudulla vedenjakelu on Kyrönsepän mukaan hyvin toimintavarmaa: laajoja vedenjakelun katkoksia ei esiinny edes suurimpien päävesijohtojen korjausten tai laajojen sähkökatkojen aikana.

HSY:llä on pääkaupunkiseudulla kaikkiaan kaksitoista vesitornia, kolmisenkymmentä paineenkorotusasemaa ja noin 3 200 kilometriä vesijohtoja.