Arkkitehti pitää Alppitalon tuhoamista järjettömänä, ehdottaa persoonallisten loft-asuntojen rakentamista – ”Edustaa korkeatasoista arkkitehtuuria"

Alppitalon tuhoamisessa ei ole järkeä, katsoo arkkitehti ja rakennussuunnittelun professori Pirjo Sanaksenaho Aalto-yliopistosta.

– Terveen ja hyvän rakennuksen purkaminen olisi kestävän kehityksen vastaista.

Rakennus on joutunut purku-uhan alle, koska sen paikalle on suunniteltu uutta asuinrakennusta.

Arkkitehtonisesti Alppitalo on Sanaksenahon mukaan kiinnostava.

– Näen paljon perusteita rakennuksen suojelulle. Se edustaa aikansa arkkitehtuuria. Kyse on Heikki ja Kaija Sirenin korkeatasoisesta modernistisesta arkkitehtuurista. Samaa henkeä on esimerkiksi Autotalossa ja Ympyrätalossa.

Näen paljon perusteita rakennuksen suojelulle.

Alppilan maamerkkiä uhkaa purkutuomio – "Asuntoja on mahdoton toteuttaa”

Sanaksenahon mukaan asuntojen rakentaminen Alppitaloon on täysin mahdollista. Asiaa on tutkittu muun muassa Aalto-yliopiston arkkitehtiopiskelijoiden asuntosuunnittelun kurssilla.

Alppilassa pelätään suositun kallion räjäytystä – Iina, 28, järkyttyi: "En ole kuullut asiasta mitään!"

– Kun katsoo pohjapiirustuksia, niin Alppitalossa on muuntojoustava perusrakenne. Pilarien varaan tehty kantava rakenne sallii monenlaiset huoneratkaisut. Toki teollisuustalo on syvempi rungoltaan kuin asuinkerrostalot yleensä. Mutta sinne voisi tehdä samanlaisia ratkaisuja kuin Koneen pääkonttoriin Munkkiniemessä, johon on rakennettu sisään vedetty kattokerros lisää.

Toisena esimerkkinä Sanaksenaho mainitsee entisen Ylen toimistotalon Töölön Merikannontiellä. Kesäkaduksi kutsuttuun rakennukseen on valmistuu loppuvuodesta luksusasuntoja.

Nauhaikkunat puoltavat Sanaksenahon mukaan juuri asuinrakentamista.

– Alppitaloon on mahdollista rakentaa persoonallisia loft-henkisiä asuntoja.

Alppitalon naapurissa asuva Matti, 44, ei ollut kuullut purkusuunnitelmista. Hän ei vastustaisi purkamista, jos tilalle tulisi asuntoja, jotka mahdollisesti nostaisivat alueen arvoa.

– Rakennus ei ole ruma. Se edustaa omaa aikaansa. Arkkitehti voi ehkä löytää Alppitalosta jotain, minkä vuoksi se pitäisi suojella, Matti pohtii.

Alppilassa noin 20 vuotta asunut Matti tuntee Alppitalon parhaiten Cannonball MC -moottoripyöräjengin vanhoista tiloista sekä aiemmin toimineesta ravintola Ilmasta.

– Kävin syömässä siellä viitisen kertaa. Rakennus on sisältä tietyllä tapaa vanhanaikainen.

Heikki (1918–2013) ja Kaija Sirenin (1920-2001) tunnetuimpia yhteisiä töitä Helsingissä ovat Ympyrätalo (1968), Helsingin Suomalaisen Yhteiskoulun uudisrakennus (1972), Suomen Kansallisteatterin pienen näyttämön rakennus (1954) ja Graniittitalo (1982). Läpimurtotyönä pidetään Espoon Otaniemen kappelia vuodelta 1957. Lisäksi Heikki Siren on suunnitellut Kallion Virastotalon (1965).

Bruno, 79, nikkaroi lapsenlapsilleen valtavaa lahjaa Helsingin huippupaikalla – nämä yllätykset Alppitalo kätkee sisälleen: tunnetaan parhaiten moottoripyöräjengin kerhotilasta

"Aivan loistosijaintihan tämä on" – Helsingin kantakaupungista löytyy yhä autohuoltoliikkeitä