Noin joka viides yleistä asumistukea saavista kotitalouksista saa asumistukea siitä huolimatta, että talouden pääasiallinen tulonlähde ovat ansiotulot. Asian kertoo Kelan sidosryhmäjulkaisu Sosiaalivakuutus.
Työssä olevien yleisen asumistuen tarve on tyypillisintä suurissa kaupungeissa. Työssä olevista yleistä asumistukea saavista ruokakunnista 43 prosenttia sijaitseekin Uudellamaalla.
– Siellä korostuu erityisesti pääkaupunkiseutu, missä on korkeat asumiskustannukset ja niihin suhteutettuna paljon pienipalkkaisia työntekijöitä, sanoo Kelan tutkija Tuija Korpela Sosiaalivakuutuksen julkaisussa.
Tukien painottumista Uudellemaalle selittää myös se, että Helsingissä yleiseen asumistukeen vaikuttavien bruttotulojen tuloraja on korkeampi kuin muualla maassa ja tuen määrä suurempi.
Esimerkiksi helsinkiläinen yhden huoltajan ja kahden alaikäisen lapsen talous voi saada yleistä asumistukea, jos vanhemman bruttotulot ovat korkeintaan 3 490 euroa kuussa.
– Summa menee jo selvästi yli mediaanipalkan, Korpela toteaa.
Sosiaalivakuutus kertoo, että yleistä asumistukea maksetaan eniten yksin asuville, ja yli kolmannes kaikista tuen saajista on opiskelijoita. Yksin asuvista, yleistä asumistukea saavista henkilöistä vain 13 prosentilla ansiotulot ovat henkilön pääasiallinen tulonlähde.
Yleistä asumistukea saavien lapsiperheiden kohdalla tilanne on toinen: kaksi viidestä yleistä asumistukea saavasta lapsiperheestä lukeutuu työssä olevaksi.
Kaikkein tyypillisintä yleisen asumistuen tarve työssä olevassa kotitaloudessa on yhden huoltajan perheissä.
Asumistukea saavia ruokakuntia, jotka lasketaan työssä oleviksi, oli elokuussa 2022 yhteensä 68 895.