Kommentti: Onneksi et ole ministeri, Pekka – "Sanna Marinin tulisi miettiä, onko valittu seura varmasti oikeaa"

Elokuu 2013. Tämän kommentin kirjoittaja viettää polttareitaan. Kolme päivää herraseurassa mennään pitkin seiniä. Muistikuvat ovat vaihtelevan ja ohuen väliltä.

Joku ystävistä muistaa myös ottaa videoita puhelimeen. Sankari seikkailee Porin meri-ilmastossa liikuttuneessa tilassa. Päällä ei ole missään vaiheessa erityisen paljon vaatteita, mutta tunnelma on selkeästi kohdillaan.

– Onneksi et ole ministeri, Pekka. Näitä varmaan Seiska ostaisi muuten urakalla, ystäväni vitsailee.

Ystäväni: jos olette myymässä, älkää myykö halvalla.

Tuo kokemus tuli mieleen, kun videot pääministeri Sanna Marinin (sd.) bileillasta tulivat julkisuuteen elokuussa 2022. On tavallaan helppo ymmärtää sitä reaktiota, että miksi bileet ja pääministeri taas kohtaavat toisensa? Olisihan niitä yhteiskunnallisiakin asioita.

Onhan niitä. Sanna Marin nousi Suomen pääministeriksi puolueensa hajaannustilassa ja heti seuraavaksi tuli vastaan koronakausi ja sen hoito. Kritisoijiakin on ollut, mutta yleisellä tasolla tuskin kannattaa moittia pääministerin kykyä selviytyä poikkeuksellisen hankalien aikojen yli. Toisaalta myös: jos siinä rumputulessa kokee jossain vaiheessa niin, että pienet seitinohuet ja tanssiminen ajavat asiansa, antaa palaa vain.

Marinin mukaan tuorein bilevideo sijoittuu yksityisasuntoon, jossa oli paljon muutakin ryhmää paikalle. Levinneiden videoiden osalta on jo tehty tulkintoja siitä, puhuuko videolla joku henkilö "jauhojengistä" vai jostain muusta. Suuri fakiiri ei tarvitse olla yhdistääkseen "jauhojengi"-termin huumausaineisiin.

Marin on kiistänyt olleensa missään tekemisissä huumausaineiden kanssa, ja siihen on helppo uskoa. Varsinainen kysymys on se, miten tarkkana pääministerin asemassa tulisi olla niiden tilaisuuksien suhteen, joihin osallistuu, edes vapaa-aikana? Vaikka itse toimisi juhliessaankin kaikin puolin pykälien mukaan eikä tee mitään laitonta, ei koskaan voi olla varma siitä millaista ryhmää seuraan lyöttäytyy.

Toinen kysymys on, miksi ihmeessä videot olivat päätyneet julkisuuteen? Vielä ei tiedetä, oliko kyseessä esimerkiksi Instagramin algoritmeihin liittynyt väärinymmärrys vai – sittenkin – täysin tietoinen ratkaisu. Jälkimmäisen osalta Suomessakin on paljon ihmisiä, jotka suolaavat mielellään johtavaa politiikkoa, oli syy sitten suuri tai pieni. Tämäkin on asia, josta pääministerin tulee olla tietoinen.

Lyhyesti: pääministerinä Sanna Marin on sellaisessa asemassa, että hänen on syytä miettiä koko ajan, onko valittu seura varmasti oikeaa.

Viestintäkouluttaja Katleena Kortesuon mukaan pääministeriin suhtaudutaan tiedotusvälineiden suunnalta liian kritiikittömästi. Näkemys on tavallaan ymmärrettävä, jos ajatellaan millaista julkisuutta Sanna Marin on ministerikaudellaan osakseen saanut. Lopulta sitä on kuitenkin vaikeata tunnistaa, jos mietitään vaikkapa niitä mediatuotteita, joita Seiska-lehti ja vaikkapa iltapäivälehtien politiikan toimittajat ovat Marinista tehneet.

Näistäkin Marinin pitää sillä tavalla arvioida itseäänkin kriittisesti, sillä kaikki toimittajat tietävät Suomessa sen, miten voimakkaasti pääministerin sidosryhmä reagoi pääministeristä kirjoitettaviin juttuihin ja kuinka paljon niihin on yritetty sisältöjen puolesta vaikuttaa. Uskon, että suurimmalla osalla suomalaistoimittajista on tällainen kokemus. Ilman pilkunviilausmentaliteettia voi ainakin sanoa sen, että Sanna Marinin mediasuhde olisi monilta osin huomattavasti nykyistä parempi.

Toisaalta hyvä kysymys on se, pitäisikö journalismin päätyä kostomentaliteettiin kenenkään osalta, millään perusteella? On vaikea ajatella, mistä muusta syystä esimerkiksi Suomen ainoa paparazzi Panu Hörkkö päätyi ottamaan peppukuvan Seiska-lehden sivuille. Mitään yhteiskunnallista tai yleistä merkitystä sellaisesta jutusta on vaikea löytää, inhimillisen kettuilumerkityksen kylläkin. Siinäkin on inhimillinen tausta: kun provosoituu, niin provosoidaan. Ja ihan heittona: mikäpä olisi mahtavampi lisäys ansioluetteloon kuin se merkintä, että itse tehty juttu on johtanut johtavan poliitikon eroamiseen?

Tältä osin Mariniakin auttaisi edesmenneen puoluetoverinsa Mauno Koiviston viisaus: ei pidä provosoitua, kun provosoidaan.

Bilekohusta huolimatta elämä jatkuu Suomessa, ja heti syksyllä on luvassa kovia budjettikeskusteluja ja vääntöjä. Toivoa sopii, että niin poliitikot kuin me toimittajatkin pidämme katseen siltä osin tiukasti pallossa.

Mainos: Helsingin kaupunki

Mainos: Helsingin kaupunki

50-luvun kerrostalo puolitti lämmityskulunsa

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Mistä tänään puhutaan?

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut