"Jauhojengi"-sanasta leimahtaneeseen riitaan puuttuu nyt huumeslangia tutkinut kielitieteilijä: "Esiintyy 10 000 viestin aineistossani tasan kerran" – amfetamiinille löytyy noin 80 nimitystä ja kokaiinillekin 20

Pääministeri Sanna Marinin (sd.) julkisuuteen levinneissä bilevideoissa kuumin kysymys on ollut se, sanooko juhlissa mukana ollut henkilö videolla "jauhojengi" vai kenties "jallujengi" taustalla soinutta viihdeartisti Petri Nygårdin kappaletta mukaillen.

Sana on hyvin kiistanalainen, sillä mikäli videolla puhuttaisiin "jauhosta" sen on tulkittu liittyvän huumeiden käyttöön. Marin on jyrkästi kiistänyt käyttäneensä huumausaineita tai tienneensä, mikäli juhlissa olisi käytetty huumeita.

Jauhojengi-sanasta on myös kritisoitu mediaa, sillä joidenkin Twitter-keskustelijoiden mukaan media tarttui liian kritiikittömästi aiheeseen, kun sana "jauhojengi" alkoi trendata Twitterissä yöllä joitakin tunteja sen jälkeen, kun Iltalehti oli julkaissut verkossa ensimmäisen uutisen bilevideoiden vuotamisesta.

Sanna Marin kävi huumetestissä – tulokset noin viikon kuluttua

Iltalehden haastattelema nimetön äänitekniikan asiantuntija kertoo perjantaina julkaistussa jutussa, että hän on tutkinut videon ääniraitaa spektrianalyysin avulla. Asiantuntija sanoo saaneensa selville, että videossa todellakin huudetaan ”jauhojengi”, ei esimerkiksi ”jallujengi”.

– Sana on satavarmasti "jauhojengi”, hän kommentoi Iltalehdelle, mutta ei halua nimeään julki koska asia on poliittisesti arkaluonteinen.

Nyt oman sanaisen arkkunsa avaa Twitterissä kielitieteilijä Lasse Hämäläinen. Hämäläinen on tutkinut huumeiden slanginimityksiä huumeaiheisilla keskustelufoorumeilla.

– Noin 10 000 viestin aineistossani ”jauho” esiintyy amfetamiinin nimityksenä tasan kerran. Amfetamiinille löytyy kyllä noin 80 ja kokaiinillekin 20 noin muuta nimitystä. Siksi kuulostaa erikoiselta, että ”jauholla” viitattaisiin kumpaankaan, Hämäläinen kirjoittaa Twitterissä.

Hämäläinen kuitenkin muistuttaa, että hänen aineistossaan monet vaikuttavat olevan säännöllisiä huumeiden käyttäjiä, jotka kuuluvat eri sosioekonomiseen ryhmään kuin pääministerin juhlaporukka.

– On siis mahdollista, että heidän sanastossaan on eroja.

Viime marraskuussa ilmestyi myös Hämäläisen ja Teemu Ruokolaisen tutkimus Tor-verkon kauppapaikalla käytetystä huumausaineslangista. Amfetamiinille aineistoista löytyvät tutumpien pirin ja vauhdin lisäksi ilmaukset piiska, amppeli, pöhinä ja metukka.

Kokaiinista puhutaan koksun, kokkelin kokan lisäksi nimityksillä yläkerta, pepsi ja keula. Yläkerta viittaa kokaiinin asemaan varakkaiden käyttämänä huumeena.

Jauho-nimitystä kummastelee Twitterissä myös poliisissa yli kaksi vuosikymmentä työskennellyt ja huumerikostutkintaa yli 10 vuotta tehnyt Mikael Runeberg.

– Tänään olen seurannut kun kaikkien alojen asiantuntijat selittävät suu vaahdossa jotakin jauhoista. Pakko sanoa että vaikka minulla on aika pitkä kokemus aiheen rikostutkinnasta, niin ikinä en ole kuullut kenenkään puhuvan kokkelista jauhona, Runeberg twiittasi torstaina.

Juttua muokattu klo 14.50: Muutettu otsikon sitaatin sanamuoto täsmällisemmäksi.

Mainos: Helsingin kaupunki

Mainos: Helsingin kaupunki

50-luvun kerrostalo puolitti lämmityskulunsa

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Mistä tänään puhutaan?

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut