Koska pääsee luistelemaan ja pidetäänkö uimahalleissa kaikki saunat päällä? – "Kun tekojäätä jäädytetään +5 asteen vesisateessa, sähköä kuluu hirvittävästi"

Myöhemmin syksyllä käynnistyvässä kampanjassa suomalaisia kehotetaan säästämään energiaa. Miten Helsingin kaupunki aikoo omalta osaltaan osallistua talkoisiin?

Kulttuuri- ja vapaa-ajan toimialalta kerrotaan, että välittömästi tehtäviin toimiin kuuluu sellaisia, jotka eivät näy asiakkaille päin.

– Turhia sähkölaitteita sammutetaan, joissain rakennuksissa olevia ilmalämpöpumppuja optimoidaan. Valojen kanssa voidaan säätää, sillä vaikka niitä on vaihdettu ledeihin, jossain on vielä perinteisiä polttimoita, luettelee kaupungin liikuntapaikkapäällikkö Petteri Huurre.

Lisäksi kartoitetaan muita toimenpiteitä, jotka Huurteen mukaan jakautuvat kahteen luokkaan: niihin joilla on kohtuullisia asiakasvaikutuksia sekä niihin, joiden vaikutukset ovat merkittäviä.

Tukkusähkö on nyt ennätyskallista – "Sähkön säästäminen huippukulutuksen aikaan on tärkeää aloittaa heti"

Mikäli energian hinnannousu jatkuu rajuna, voi kyseeseen tulla Huurteen mukaan uimahallien saunojen päälläolon porrastus sekä oheispalveluista tinkiminen. Kuten vaikkapa se, että hallin höyrysauna olisi kiinni.

Allasveden lämmittäminen vie runsaasti energiaa. Voitaisiko uimahallien veden lämpötilaa säätää tavanomaisesta 27 asteesta asteella tai parilla alaspäin?

– On sitä pohdittu, mutta sisätilojen kosteudenhallinta edellyttää, että ilman ja veden lämpötila ovat sopivassa suhteessa, Huurre huomauttaa.

Isoa säästöä voisi saada tekojääratojen avaamisen lykkäämisellä.

– Tekojääradat ovat energiankulutukseltaan erittäin merkittäviä. Kun niitä jäädytetään ja on 5 astetta lämmintä ja vettä sataa, niin sähköä kuluu hirvittävästi, toteaa Huurre.

– Sitten taas kun on nollakeli ja kuiva, niin on vähän helpompaa.

Sama pätee latujen lumetukseen.

– Keinolunta kun tehdään, niin siihen vaikuttaa huikeasti se, onko 7–8 astetta pakkasta vai yksi aste.

Koulujen ja päiväkotien ja muiden kaupungin palvelurakennusten osalta kerrotaan, että työ energiatehokkuuden ja päästövähennysten eteen on jatkuvaa. Esimerkiksi rakennusten katoilta kartoitetaan sopivia paikkoja aurinkopaneeleille kartoitetaan ja niitä myös asennetaan.

– Olemme kesälomien jälkeen käynnistäneet myös suunnittelun siitä, millaisia nopeita ja tarvittaessa tilapäisiä lisätoimenpiteitä voimme toteuttaa leikataksemme tulevan syksyn ja talven aikana energiankulutusta ja -kustannuksia niin, että työskentelyolosuhteet pysyvät rakennuksissa kuitenkin riittävän hyvällä tasolla, vastaa yksikön päällikkö Katri Kuusinen kaupunkiympäristön toimialalta.

Kaupunginhallitus päätti maanantaina, että Helsingissä selvitetään, voidaanko julkisissa tiloissa alentaa lämpötiloja. Maltillisella lämpötilan laskemisella voitaisiin säästää lämmitysenergiaa merkittävästi, ja hillitä kohoavia kustannuksia, mutta olosuhteet rakennuksissa eivät kärsisi.

Helsingin kaupunki saattaa vähentää lämmitystä julkisissa tiloissa – "Maltillisellakin lämpötilan laskulla säästyy energiaa selvästi", sanoo Anni Sinnemäki

Katri Kuusinen totesi aiemmin Helsingin Uutisille, että kouluissa ja päiväkodeissa sisälämpötilat nousevat helposti suunniteltua korkeammiksi.

– Vaikka tuloilma olisi 18 astetta, sisälämpötilat nousevat helposti tavoitteita korkeammiksi.

Tämä johtuu Kuusisen mukaan rakennusten sisäisistä lämpökuormista, joita aiheuttavat ihmiset ja sähkölaitteet.

Koulujen ja päiväkotien sisälämpötilan ohjearvo pakkaskaudella on 20–22 astetta.