Kansliapäällikkö Sami Sarvilinna vakuuttaa, ettei kaupunki ole kiertänyt lakia palkkakaaoksen aiheuttaneessa Sarastia-hankinnassa. Hankintaa ei tarvinnut kilpailuttaa, koska Sarastia on kuntien omistama yhtiö.
Ylen Mot-ohjelman haastattelemien julkisoikeuden asiantuntijoiden mukaan Helsinki vähintäänkin kiersi hankintalakia. Heidän mukaansa on tulkinnanvaraista, olisiko kaupunki ylipäätään saanut tehdä hankinnan Sarastialta ilman kilpailutusta.
– Itse olen sitä mieltä, että kaupunki on noudattanut lakia. Sidosyksikköhankinta edellyttä, että hankinta tehdään toimijalta, jossa ostaja käyttää määräysvaltaa yksinään tai muiden hankintayksiköiden kanssa. Sarastia on tällainen toimija, Sarvilinna sanoi keskiviikkona kaupunginvaltuuston kokouksessa.
Helsingillä on 0,04 prosentin osakeomistus Sarastia Oy:stä, mutta sillä ei ole hallituspaikkaa. Ylen haastattelemien oikeusoppineiden mukaan kaupungilla ei ole todellista määräysvaltaa, jota oikeuskäytäntö vaatisi.
–Omistusosuus on pieni, mutta kaikilla omistajilla on oikeus osallistua yhtiökokouksessa. Kaikki strategiset päätökset tehdään siellä, eikä yhtiön hallituksessa. Kaupungilla on siis suora vaikutusvalta strategisiin päätöksiin, Sarvilinna kertoi.
Sarvilinna sanoi, ettei Sarastian kanssa tehty väärää valintaa vaikka ongelmia tulikin.
– Olen itse vastuussa tekemistäni päätöksistä. Nämä ovat päätöksiä, joissa viranhaltija viime kädessä vastaa, siitä mitä tuli tehtyä. Olen sitä mieltä, että nämä päätökset olivat tarpeellisia ja oikeita.
Millaiset hankinnat kansliapäällikkö voi tehdä itsenäisesti?
– Hallintosäännön mukaan hankinnoista lukuun ottamatta osakkeita päättää kansliapäällikkö, toimialalautakunta, liikelaitoksen johtokunta, tarkastuslautakunta ja pelastuslautakunta. Euromääräisiä tai muita rajoja ei ole asetettu. Valtuusto talousarviossa päättää kunkin käytettävissä olevan määrärahan, Sarvilinna sanoo HU:lle.
Sarastia365 HR -tuote perustuu Accountorin julkiselle sektorille suunnattuun MepcoPro-tuotteeseen. Edellinen Hijat-järjestelmä oli käytössä 1980-luvulta lähtien. Millainen elinkaari Mepcolla on?
– Mepcoa on lähetetty kehittämään 2003 ja MepcoPro julkaistiin 2017. Järjestelmän elinkaari riippuu paljon Accountorin päätöksistä. Jos tuotetta aktiivisesti kehitetään ja uudistetaan, sillä on pitkä elinkaari. Kaupunki hankkii uuden järjestelmän, kun sille on tarve, digitalisaatiojohtaja Mikko Rusama sanoo.
Miten tiiviisti kaupunki kommunikoi suoraan ohjelmiston kehittäneen Accountorin kanssa ja varmistuu, että esimerkiksi päivityksiä tulee säännöllisesti.
– Olemme viikoittain tavanneet sekä Sarastian, että Accountorrin johtoa ja muun muassa molempien yhtiöiden toimitusjohtajat ovat olleet mukana säännöllisissä palavereissa. Molempien yhtiöiden toimitusjohtajat ovat ilmoittaneet, että Helsingin kaupungin palkanmaksun vakauttaminen on ”ykkösprioriteetti”, Rusama kertoo.
– Accountor julkaisee useita Mepco-versioita vuoden aikana, tänä vuonna on tulossa vielä ainakin 2 julkaisua. Sarastia paketoi uudet Mepco-versiot Sarastia 365HR-ratkaisuunsa.
Onko ohjelmiston tietoturva Sarastian vai Accountorin vastuulla?
– Kaupunki ei voi delegoida tietoturvaansa millekään yhtiölle. Sarastia ja Accountor huolehtivat omien tuotteidensa toimivuudesta ja tietoturvasta. Sarastia-ja MepcoPro-järjestelmille on tehty tietoturva-audit ennen käyttöönottoa, Rusama toteaa.