Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Puotilan sataman paikalle suunnitellaan asuinaluetta, kuka maksaa maaperän siivouksen myrkkymaaleista? – Venekerho: "Taloudellinen katastrofi"

Muhiiko Helsingin venesatamien maaperässä yllätys, joka tulisi kalliiksi niin venekerhoille kuin helsinkiläisille veronmaksajille? Venesatamien talvisäilytyspaikoilla on käytetty vuosikymmeniä myrkkymaaleja, jotka ovat erittäin haitallisia ihmisen terveydelle ja vesistöjen eliöille. Kuparia sisältäviä myrkkymaaleja voi päätyä satamien maaperään muun muassa silloin, kun veneilijät pesevät ja hiovat veneidensä pohjia.

Helsingin kaupungin mukaan maan pilaantuminen venesatamissa ei näytä tällä hetkellä isolta ongelmalta. Kaupunki on tutkinut satamien maaperää vuosina 2003–2006.

– Muun muassa Puotilassa oli joidenkin raskasmetallien osalta havaittavissa jonkin verran kohonneita pitoisuuksia maan pintakerroksissa. Mitään katastrofaalista ei ole syytä olettaa. Raskasmetallit eivät juuri liiku maaperässä ja siksi ne löytyvät yleensä rajatuilta alueilta, sanoo projektipäällikkö Hannu Airola Helsingin kaupungilta.

Helsingissä tilanne saattaa olla parempi kuin valtakunnallisesti. Suomessa tehdyissä maaperätutkimuksissa on havaittu, että veneiden talvisäilytysalueiden maaperä on paikoin pilaantunut voimakkaasti raskasmetalleista ja orgaanisista aineista.

– Osa paikoista on hyvin saastuneita, kertoo Turvallisuus- ja kemikaaliviraston ylitarkastaja Jaana Pasanen.

Tällä hetkellä Helsingissä mietitään, kuka maksaa maaperän puhdistuksen, kun useille talvisäilytyspaikoille suunnitellaan rakentamista. Tilanne on ajankohtainen muun muassa Puotilassa, Koivusaaressa ja Taivallahdella.

Kaupungin mukaan vastaus on yksiselitteinen.

– Jos maa on pilaantunut esimerkiksi venekerhon vuokraamalla alueella, venekerho maksaa oman osansa käytössään olleen ja vuokraamansa maa-alueen puhdistuksesta, Airola sanoo.

Kaupungin suoraan veneilijöille vuokraamilla alueilla kustannuksista vastaa Helsingin kaupunki. Maanomistaja vastaa kustannuksista myös silloin, kun maaperän pilaantumisen aiheuttaja ei ole selvästi osoitettavissa.

– Kustannukset ovat huomattavasti pienempiä kuin vanhojen kaatopaikkojen siivouskustannukset ja vain pieni murto-osa siitä mitä uusien ranta-alueiden asuntorakentamisen esirakentaminen maksaa, Airola laskee.

 Uudemmilla talvisäilytyspaikoilla, kuten esimerkiksi osassa Laivalahden ja Vuosaarenlahden venesatamien talvitelakointialueita vastaavaa ongelmaa ei Airolan mukaan ole, koska niiden maa on asfaltoitu.

Kaupungin karkean arvion mukaan maaperänpuhdistukset voivat venesatamien tapauksissa maksaa suurimmillaan satoja tuhansia euroja.

–  Todennäköisesti puhutan kymmenistä tuhansista, Airola sanoo.

Puotilan satamassa on noin 550 veneiden talvisäilytyspaikkaa. Näistä pieni osa on vuokrattu Puotilan venekerholle.

Puotilan Venekerhon hallituksen jäsen Pentti Ervo sanoo, että yhdistyksen talous on tasapainossa, mutta isot puhdistuskustannukset ajaisivat yhdistyksen pulaan.

–  Vastuuta mahdollisista maksuista ei voi jakaa yhdistyksen jäsenille, eikä heiltä voi kerätä vastiketta kuten osakeyhtiöissä, varsinkaan mahdollisesti joskus tulevaisuudessa lankeavia kustannuksia varten.

– Meille kerhona on jo sinänsä taloudellinen katastrofi, kun kiinteä omaisuus, melko hyväkuntoinen kerhorakennus sekä alueelle rakentamamme infra muuttuu arvottomaksi vuokrasopimuksen päättyessä ja kaivinkoneiden ilmestyessä paikalle. Tämä tilanne toki koskee muitakin Helsingin venekerhoja, jotka ovat vaarassa menettää talvisäilytysalueensa ja kerhorakennuksensa maa-alueiden käytön muuttuessa lähitulevaisuudessa, Ervo kertoo.

Puotilan sataman alueelle on suunniteltu asuinrakentamista.

Puotilan Venekerho on toiminut Vartiokylänlahden alueella 60 vuotta. Ervo sanoo, että kerhon hallituksella ei ole tiedossaan jäsenten aiheuttamia vahinkoja, jotka olisivat aiheuttaneet maaperän pilaantumista. Myrkyllisten aineiden sekä veneiden kevätkunnostuksen yhteydessä syntyvien maalijätteiden käsittelyyn on annettu ohjeet, joita kerho valvoo.

– Olemme tarkkoja siitä, ettei vaarallisia aineita saa säilyttää esimerkiksi veneen alla kerhon talvisäilytysalueella, Ervo kertoo.

Mellunmäessä asuva Ilkka Rantala, 62, on pitänyt venettä Puotilassa neljän vuoden ajan. Hän säilyttää venettä talvisin kaupungin alueella. Hän tietää, että erityisesti öljyä on käsitelty alueella varomattomasti ja sitä on kaatunut maahan.

– Myrkkymaalien ja öljyjen kanssa olen itse hyvin tarkka. Työskentelen sellaisten aineiden kanssa, joten osaan ottaa asiat huomioon.

Rantalan mielestä kaupunki ei juurikaan valvo, miten ja millaisia aineita Puotilan satamassa käytetään.

– Kaupunki ei vahtaa. Joskus joku käy kuvaamassa maalipurkkeja. Tänne tarvittaisiin satamavahtimestari, jonka antaisi ohjeita erityisesti talvisäilytyksen nostojärjestykseen.

Maaperän pilaantumisen ohella Helsingin veneilijöillä on huoli satojen talvisäilytyspaikkojen katoamisesta. Puotilaan jäisi kyllä venesatama, mutta suurin osa talvisäilytyspaikoista jäisi rakentamisen alle.

– Kaikki Puotilan veneet eivät mahdu talveksi Vuosaareen Ruusuniemeen. Siirto kauemmaksi maksaisi tuhat euroa suunta, sanoo Puotila satamassa tiistaina ollut veneilijä joka toivoo kaupungilta selvempää reagointia tilanteeseen.

Talvisäilytyspaikkojen määrä Helsingissä vähenee ja uusia valmistuu vähän. Kaupunki on yrittänyt ratkaista ongelmaa koko 2000-luvun ajan.

– Ratkaisua ei toistaiseksi ole. Tällä hetkellä yritetään selvittää tilannetta naapurikuntien kanssa, mutta esimerkiksi Espoo elää samassa kurjuudessa, Hannu Airola Helsingin kaupungilta kertoo.

Markku Kauppila, 72, juo satamassa Puotilan venekerhon kahvilasta ostettua kahvia. Hän ei veneile, mutta laukoo kirosanoja, kun puhe kääntyy suunniteltuun asuinrakentamiseen.

– Miksi joka paikkaan pitää rakentaa, ettei mihinkään pääsisi rauhassa tällä tavalla istumaan.

Venesäilytys Puotilassa kutistuu – Näin paljon Vuosaareen saadaan veneiden lisäpaikkoja

Puotila saa 3 200 uutta asukasta – Lähde kaavakävelylle kuulemaan uusista suunnitelmista

Venesataman paikalle aiotaan rakentaa kerrostaloalue Itä-Helsingissä – meren päälle suunnitellaan asuinkorttelia, joka yhdistyisi silloilla mantereeseen