"Espoo ja Vantaa muistuttavat koko ajan enemmän toisiaan" – Tutkijan mukaan Espoolla on riski segregaatioon ja työkaluja puuttua kehitykseen vain hyvin vähän
Katso isompi kuvaEspoo on kasvanut viime vuosina voimakkaasti. Kuva Matinkylästä. Päivi Tuovinen / arkisto
Timo Aron mielestä Espoossa toistuu nyt 1960- ja 70-lukujen "maaltamuutto". Erona on se, että tulijoina ovat vieraskieliset.
Minna Airamaa
Espoo ja Vantaa erottuvat selkeästi muista Suomen suurista kaupungeista siinä, että molemmissa valtaosa muista kunnista muuttavista on vieraskielisistä.
Väestö- ja aluekehitysasiantuntija Timo Aron mukaan vieraskielisten suuri osuus kuntien välisessä muutossa alkoi näkyä Espoossa ja Vantaalla jo 2000- mutta varsinkin 2010-luvulla. Aro näkee, että käynnissä on nyt sama ilmiö kuin aikanaan maaltamuutossa. Kun 1960- ja 70-luvuilla maaseudulta muutettiin ensin Helsinkiin ja myöhemmin sieltä Espooseen, Vantaalle ja kehyskuntiin, sama tapahtuu nyt vieraskieliselle.
Yhtenä syynä Aro näkee Espoon ja Vantaan rakennusbuumin.
– Espoo ja Vantaa ovat rakentaneet paljon uusia asuntoja hyville paikoille kehäradan, kaupunkiradan ja metron varsille. Kun tällaisiin paikkoihin on tullut paljon kerrostaloja, joissa on paljon pieniä asuntoja, ne vetävät myös paljon väkeä, Aro toteaa.
– Espoon kannalta muuttajien sosioekonominen rakenne oli pitkään edullinen: kaupunki veti työssäkäyviä, usein keski- ja hyvätuloisia. 2011 jälkeen kasvu on perustunut enemmän ja enemmän vieraskielisiin eikä muuttajien sosioekonominen rakenne ole enää yhtä edullinen kuin kantasuomalaisten aiemmin, Aro huomauttaa.
Aro sanookin, että Espoo on elänyt 2010-luvun puolivälistä uutta todellisuutta.
– Muutos on ollut todella suuri. Mielikuva keskiluokkaisesta, pientalovaltaisesta Espoosta on muuttunut. Espoo ja Vantaa muistuttavat koko ajan enemmän toisiaan, vaikka kumpikaan kaupunki tuskin pitää vertauksesta kovin paljon, hän jatkaa.
Aro arvioi, että jatkossa Espoon eri alueilla joudutaan kiinnittämään enemmän huomiota asukasrakenteeseen.
– Ajan kanssa nähdään, miten uusien muuttajien status muuttuu. Tietynlainen riski taloudellisesta ja sosiaalisesta segregaatiosta on suurempi kuin mihin Espoossa on aiemmin totuttu.
Valtaosa Espoon uudisrakentamisesta on raiteiden varsille sijoittuvia kerrostaloja. Kuva Vermonniitystä. Arkisto/Sirpa Repo
Maan suurista kaupungeista Espoo hakee vertaistaan myös väestönkasvun vauhdissa. Viime vuosina koronanotkahdusta lukuun ottamatta Espoo on kasvanut noin 4 000–6 000 asukkaan vuosivahtia ja 300 000 asukkaan raja ylittyi tänä kesänä.
– Suuriin kaupunkeihin verrattuna Espoo on koko ajan ollut kärkipaikalla tai sen tuntumassa. Vain Tampere pääsee lähelle.
Onko Espoon vauhti jo liiankin kova?
– On ajateltu, että suurissa kaupungeissa 1–1,5 prosentin kasvu olisi optimi. Jos mennään yli 1,5 tai 2 prosentin, alkaa tulla negatiivisia vaikutuksia. Sanoisin, että Espoo on rajamailla, sillä kasvu on välillä ollut yli 1,5 prosenttia.
Olisiko Espoo voinut rajoittaa kasvua tai yrittää vaikuttaa muuttajien sosioekonomiseen rakenteeseen esimerkiksi kaavoittamalla vähemmän kerrostaloja ja enemmän pientaloja?
Aron mukaan ei.
– Jos haluttaisiin rajata asukasprofiilia, se edellyttäisi valikoivaa kaavoitusta. Espoolla on siihen aika vähän mahdollisuuksia, sillä se on sitoutunut pk-seudun maankäyttöä ohjaavaan MAL-sopimukseen, hän sanoo.