Pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallituksen ja valtiovarainministeri Annika Saarikon (kesk.) esittelemä niin sanottu hätäbudjetti tarjoaa muutamia tuntuviakin muutoksia. Helpotuksia on siinä määrin tuntuvasti, että budjetin alijäämä kohoaa 8,1 miljardiin euroon.
Alijäämä katetaan ottamalla lisää velkaa. Valtion velka nousee ensi vuoden lopussa arviolta 146 miljardiin euroon. Loppusumma kasvoi lopulta selvästi valtiovarainministeriön ehdotuksessa arvioidusta 6,3 miljardista eurosta. Ensi vuoden menotasoa nostavat kaiken muun ohella myös laki- ja sopimusperusteiset indeksikorotukset.
600 miljoonaa euroa luvataan niille kansalaisille, joiden sähkölasku kallistuu tuntuvasti. Kyseessä on kaksi tukea: toinen niistä on määräaikainen verovähennys tuloveroon. Se voitaisiin tehdä tietyin ehdoin sähkölaskun perusteella.
Vähennykseen tulee omavastuuosuus eli sitä saisi vasta, kun lasku nousee varsin suureksi. Ne vähätuloiset, joille verovähennyksestä ei olisi apua, voisivat hakea kallistuneen sähkölaskun perusteella toimeentulotuen tyyppistä rahaa.
209 miljoonaa euroa lähtee tuloa alv-puolelta. Sähkön arvonlisävero laskee kymmeneen prosenttiin joulu-huhtikuuksi. Nyt sähkön arvonlisävero on 24 prosenttia.
112 miljoonaa euroa. Lapsiperheille jaetaan joulun alla ylimääräinen lapsilisä. Hallituksen mukaan ylimääräinen lapsilisä on tarkoitus toteuttaa siten, ettei se vaikuta toimeentulotukeen. Lapsiperheitä helpottaa myös tieto, että varhaiskasvatusmaksuja tullaan alentamaan pysyvästi.
Kyseessä on valtiovarainministeri Annika Saarikon (kesk) ehdotus, joka ei vaikuta toimeentulotukeen.
Varhaiskasvatusmaksuja esitetään alennettavaksi pysyvästi 70 miljoonalla eurolla. Lisäksi yksityisen hoidon tuen hoitolisään esitetään 100 euron korotusta.
56,6 miljoonaa euroa. 31 miljoonaa euroa.
Itä-Suomelle on tulossa 56 miljoonan euron tukipaketti Ukrainan sodan vaikutusten lievittämiseen. Itä-Suomen arvioidaan kärsineen eniten Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan. Valtiovarainministeriön tiedotteen mukaan Karjalan radan ja Savon radan investointiohjelman mukaisia hankkeita edistetään, ja Karjalan radan parantamishankkeeseen osoitetaan 31,1 miljoonaa euroa osana perusväylänpitoa.
Näiden muutosten lisäksi sähkön hinnan kovaa nousua pyritään kompensoimaan kansalaisille. Hallitus esittää yhdistelmää toimia niin sähkön arvonlisäveron alentamisesta suoriin tukiin kuin sähkölaskujen osittaiseen verovähennykseenkin, jotka antavat puskuria syksyn ja talven tilanteeseen.
Joukkoliikennettä tuetaan siten, että joukkoliikenteen sisältävän henkilökuljetusliikenteen arvonlisävero alennetaan nollaan alkuvuoden ajaksi.
Tämän lisäksi hallitus alkaa valmistella energiayhtiöiden ylisuuria voittoja leikkaavaa niin sanottua windfall-veroa. Veroa ei kohdisteta kuitenkaan niin sanotulla mankalaperiaatteella toimiviin yhtiöihin. Mankalalla tarkoitetaan toimintatapaa, jossa usea yhtiö yhdessä perustaa voittoa tuottamattoman osakeyhtiön yhteistä tarkoitusta varten.