Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Anna, 10, käy "universumin parasta" koulua Helsingissä – Osa ukrainalaisista valitsee kotimaansa etäkoulun

Helsingin kouluissa opiskelee noin 210 ukrainalaislasta. Opettajaäiti näkee lähiopetuksen hyödyt.

Helsingin peruskouluissa opiskelee tällä hetkellä noin 210 Ukrainan sotaa paennutta lasta.

10-vuotias Anna Bondarchuk aloitti toukokuussa Puistolan Maatullin koulun valmistavassa ryhmässä. Äiti Svitlana Bondarchukille oli selvää, että tytär menee kouluun Suomessa, vaikka toiveissa on paluu kotimaahan.

Koulunkäyntiä Suomessa puolsi suomalaisen koulutuksen hyvä maine. Vaikka Ukrainan koulujen etäopiskelu on äidin mielestä tasokasta korona-ajan jälkeen, hän halusi lapsensa lähiopetukseen oikeaan kouluun.

– Lapsille on tärkeää päästä kommunikoimaan muiden kanssa. Live-opetus on parasta, sanoo englanninopettajana Zhytomyrin kaupungissa toiminut Bondarchuk.

70 lasta odottaa koulupaikkaa Helsingissä – Näihin kouluihin perustetaan uusia ryhmiä

Ratkaisu on tuntunut hyvältä, sillä ujo tytär viihtyy koulussa erinomaisesti.

– Yhtenä päivänä hän tuli koulusta kotiin kertoen, että hänen koulunsa on universumin paras, Bondarchuk nauraa.

Opettajat ja muut lapset ovat olleet erittäin mukavia. Ryhmässä on kolme muuta ukrainalaista.

– Tietenkin olisi kiva, jos koulussa olisi enemmän ukrainankielisiä, mutta tämä on tilanne. Ajattelen, että tämä on hänelle hyvä kokemus, vaikka emme jäisikään Suomeen.

Siitä kuinka suuri osa Helsingissä asuvista ukrainalaislapsista käy täällä koulua ei ole tarkkaa tietoa.

Tämä on hänelle hyvä kokemus.

Helsingissä sijaitsevien vastaanottokeskusten kirjoilla on yhteensä 409 peruskouluikäistä eli 7–15-vuotiasta ukrainalaista.

Heistä kaikki eivät kuitenkaan välttämättä asu Helsingissä, sillä suurin osa Ukrainan sotaa paenneista asuu kotimajoituksessa. Toisen vastaanottokeskuksen piiriin kuuluva henkilö voi taas asua Helsingissä.

Bodarchuk pohtii, että osa pikaista paluuta kotimaahan toivovista vanhemmista haluaa pitää lapsensa kiinni ukrainalaisen koulun opinnoissa. Näin saatetaan toimia etenkin mitä isommasta lapsesta on kyse.

– Ukrainassa opetus on todella vaativaa. Etäoppitunteja on seurattava päivittäin. Koulunkäynti samanaikaisesti Suomessa ei onnistu.

Koulunkäynti suomalaisen koulun valmistavassa ryhmässä on täysin erilaista.

Svitlana Bondarchuk aikoo tehdä tyttärensä kanssa ylimääräisiä tehtäviä esimerkiksi matematiikassa sekä ukrainan kielen, kirjallisuuden ja historian parissa, jotta Anna pysyisi ikäluokkansa opintojen tahdissa.

Annan opettajien Riikka Paloniemen, Milka Hakaman ja Anna Helpisen mukaan ukrainalaislapsilla todellakin on vankka koulutausta.

– He ovat käyneet normaalisti koulua siihen saakka, kun sota alkoi, Helpinen huomauttaa.

Koulun kahdessa valmistavan opetuksen ryhmässä on vajaat kymmenen ukrainalaista. Kolmatta ryhmää ollaan perustamassa.

Suomenkielen alkeisiin, koulukulttuuriin tutustumiseen, sosiaalisiin suhteisiin ja turvalliseen kouluilmapiiriin keskittyvät päivät saattavat tuntua leikiltä ukrainalaisiin koulupäiviin verrattuna.

– Meillä koulussa opiskellaan niin paljon muutakin kuin vain oppiaineita, Hakama sanoo.

Kieliopinnot alkavat kalenteri-, koulu- ja ruokasanastolla sekä värien ja numeroiden opettelulla.

Matematiikan opiskelu alkaa myös heti ja kukin etenee siinä oman osaamisensa mukaan.

– Mutta, jotta voi opiskella matematiikka tavallisen luokan mukana, täytyy osata jo aika hyvin suomea, Helpinen huomauttaa.

Valmistavissa pienryhmissä opiskellaan keskimäärin vuosi. Integrointi tapahtuu ensin tavallisen luokan taito- ja taideaineiden tunneille. Niihin Annakin osallistuu jo tämän syksyn aikana.

Opettajien mielestä kouluarki tuo ukrainalaislapsille päivärutiinin ja vaihtelua – eräänlaisen hengähdystauon – kotiarkeen, joka on monella asumista kotimajoituksessa ja yhteydenpitoa kotimaassa oleviin perheenjäseniin ja ystäviin.

Väliaikaisuus on vahvasti läsnä äkisti maasta paenneiden ukrainalaisten keskuudessa. Kaksi viime keväänä Maatullin koulussa aloittanuttta oppilasta on jo jatkanut evakkomatkaansa perheineen muualle Eurooppaan.

Maatullin koulun rehtori Heli Siljama sanoo, että valmistavaa opetusta on tarjottu koulussa jo 20 vuoden ajan.

– Henkilökohtaisesti kannustan kaikkia ukrainalaisperheitä laittamaan lapsensa suomalaiseen peruskouluun, sillä ikävä tilanne saattaa pitkittyä Ukrainassa. Lasten on hyvä saada olla ikäistensä kanssa.