Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Uudesta palvelusta vanhuksille kasvoi bisnes, lyhyessä ajassa on perustettu useita yrityksiä – "Viiden vuoden päästä meillä on kova tavoite"

Helsinkiin on viime vuosina perustettu vanhuksille seuraa tarjoavia yrityksiä. Kasvutavoitteet ovat kovat.

Vanhusten seuralaispalvelusta on tullut miljoonaluokan bisnes. Helsinkiin on viime vuosina syntynyt useita seuraa ja erilaista arkiapua ikäihmisille tarjoavia yrityksiä, joiden kasvutavoitteet ovat kovat.

Vanhuspalvelu Gubben listoilla oleva Heidi Sundström, 31, on tullut Merihaassa asuvan Helka Kaukosen, 92, luokse viikottaiselle käynnille. Tapaamisten aikana käydään usein jossain: kahvilla Stockmannilla, Café Ursulassa, Löylyssä, taidenäyttelyssä tai kaupassa.

– Jos Helka ei jaksa lähteä minnekään, olen tiskannut, imuroinut tai olemme katsoneet 1940-luvun elokuvia, kertoo Sundström, joka on vieraillut Kaukosen luona puolitoista vuotta.

Kaksikon välit ovat mutkattomat. Kaukonen ilahtuu nähdessään tutut kasvot. Sundström puhdistaa Kaukosen silmälasit ja vitsailee:

– Nyt sitten näet, miltä oikeasti näytän.

Välillä Kaukonen innostuu laulamaan. Viipurilaisia lauluja ja vähän muutakin.

– Helka usein aloittaa laulamisen. Minä tulen mukaan, jos osaan sanat.

Kaukosella on poikkeuksellisesti kolme avustajaa eli ”gubbea”, koska hän kaipaa seuraa monta kertaa viikossa.

– Helkalla on kaikkien gubbejen kanssa omat juttunsa. Meillä se on laulaminen, sanoo musiikkikeikkojakin tekevä Sundström.

Vanhuspalveluita tarjoava startup-yritys Gubbe perustettiin vuonna 2018. Sen liikevaihto oli viime vuonna 1,1 miljoonaa euroa. Tänä vuonna sen ennustetaan olevan 2,3 miljoonaa euroa.

– Viiden vuoden päästä meillä on kova tavoite. Haluamme olla paras ja laadukkain vanhuspalvelu, sanoo yrityksen toinen perustaja, Meri-Tuuli Laaksonen.

Toimintaa on Suomen lisäksi Ruotsissa. Viime viikolla tehtiin avaus Lontoon alueelle.

– Koemme, että tämä on maailmanlaajuinen ongelma. Selkeä ratkaisu puuttuu myös muissa maissa.

Työntekijöitä on reilut 40 ja seitsemän hengen teknologiatiimi, jonka tehtävänä on kehittää yrityksen digitaalisia palveluita. Omaiset saavat gubbejen käyntien jälkeen raportin käynnistä ja kuvamateriaalia.

Gubben toiminta-ajatus on työllistää nuoria.

– Haluamme saada nuoret innostumaan vanhustyöstä. Nuorissa on hirveästi potentiaalia. Periaate on, että tarjoamme muutaman tunnin töitä viikossa. Silloin ei ehdi leipääntymään ja kohtaaminen on merkityksellinen, Laaksonen sanoo.

Gubbeille maksettava korvaus on 11–13 euroa tunnissa.

Seuraa ja ystäväpalveluita ikääntyville tarjoava Seurana palkkaa puolestaan ainoastaan eläkeläisiä. Vuonna 2017 perustetun yhtiön liikevaihto on perustaja Mirka Saarisen mukaan tänä vuonna noin 900 000 euroa. Viime vuonna se oli 400 000 euroa.

– Kasvu on ollut hurjaa. Veikkaan että syitä ovat korona, tunnettuuden kasvu ja ikääntyvien määrä. Hoivakodeissa tällaista palvelua ei saa.

Palvelun suosio ei tullut Saariselle yllätyksenä.

– Minulla oli voimakas henkilökohtainen kokemus. Koin omaisena riittämättömyyttä ja osaamattomuutta. Ajattelin, että en voi olla ainoa, joka painii näiden samojen asioiden kanssa.

Idea yrityksen perustamisesta lähti Saarisen omasta papasta, joka kaipasi seuraa. Seuralaisille maksetaan työstä 13 euroa tunnilta.

Vuonna 2016 perustetun senioripalvelu Ilostun toimitusjohtaja Iida Saloranta sanoo, että kiireetöntä läsnäoloa ja seuraa tarjoavien palveluntuottajien tarve on suuri.

– Nämä palvelut ovat ratkaisuja sote-alan haasteisiin ja täydentävät julkisen sektorin palveluita.

Pääkaupunkiseudulla töitä tekeviä ”ilostuttajia” on 13, joista kaksi työskentelee toimistolla.

Liikevaihto viime vuonna oli 239 000 euroa. Tämän vuoden arvio on 250 000 euroa. Ilostuttajien lähtöpalkka on 13,50 euroa tunti.

– Tavoite on laajentua valtakunnalliseksi ja sitten kansainvälistyä. Suuri unelma on perustaa seniorikeskus Villa Ilostu, Saloranta kertoo ja toivoo, että yhteistyö eri tahojen, kuten kuntien, kanssa lisääntyisi ja seniorit rohkenisivat ottamaan herkemmin apua.

– Toivottavasti voisimme muuttaa ajatus siitä, että itse ei tarvitse aina pärjätä.

Helsingissä asui vuoden 2020 lopussa 114 000 yli 65 vuotta täyttänyttä.

Väestöennusteen mukaan vuonna 2060 joka neljäs helsinkiläinen on 65 vuotta täyttänyt.