Katso isompi kuvaKevan Kirsi Soikkeli ja Rakennustoimisto O. Hämäläisen Sari Lumirotko naurahtavat, että kanalan pitäminen toimistotalon pihalla vaatii vain sarjan riittävän "höyrähtäneitä" ihmisiä. Kaisa Paastela
Katso isompi kuvaPuutarhaan rakennettiin myös kasvihuone. Kaisa Paastela
Toimistotalon sisäpiha Kalasatamassa on muuttunut kesän kuluessa kukoistavaksi keitaaksi. Vaikka syksy etenee, saadaan 2. kerroksen katolla sijaitsevasta puutarhasta edelleen satoa muun muassa yrteistä sekä vasta kypsymässä olevista chileistä.
Kasvihuoneessa menestyy hyvin jopa munakoiso, mikä Stadin puutarhuri Jan Liesahon mukaan on Suomen oloissa varsin epätavallista.
Kasvihuoneen kautta ei kuitenkaan jatketa syyskuun loppua pidemmälle.
– Ei näillä sähkön hinnoilla, kiteyttää Liesaho.
Tilastokeskuksen talona tunnetun rakennuksen 1000-neliöisessä puutarhassa kokeillaan myös muun muassa omena- ja kirsikkapuiden kasvattamista istutuslaatikoissa.
Liesahon mukaan puutarhasta on tehty niin helppohoitoinen kuin mahdollista.
– Olen käynyt paikalla pari kolme kertaa viikossa.
Talon kaksi ravintolaa saavat poimia aineksia todelliseen lähiruokaan. Pihalla lounastavat työntekijät voivat myös itse napata puskasta yrttejä mausteeksi.
Kanaemot, kukko ja tiput siirtyvät pian lämpimämpiin oloihin talveksi. Tällä hetkellä kanalaa lämmittää jo patteri. Kaisa Paastela
Pihan toiselle laidalle rakennettiin kanala.
– Enemmän viihdykkeestä tässä on kyse. Kaikki osapuolet ovat olleet tämmöisille kotkotuksille myötämielisiä, myhäilee kiinteistöpäällikkö Timo Österberg.
Ideana oli alun perin pitää neljää kanaa. Eräänä aamuna yksi "kanoista" kuitenkin päästi komean kiekaisun ja pian alkoi munia ilmestyä. Kaksi emoa hautoi munat ja tipuja syntyi neljä.
Pihalla on myös hedelmäpuita kookkaissa istutuslaatikoissa. Kaisa Paastela
Rakennustoimisto O. Hämäläisen Sami Lumirotko on silmin nähden innoissaan kanojen hoitamisesta.
– Kukkokin oli ennen muodonmuutostaan arka ja pysytteli omassa nurkassaan. Kun se tuli kukon ikään, se hyppäsi oksille, pörhisti heti rintaansa ja oli todella kuin kukko tunkiolla, nauraa talon omistajaa Kevaa edustava Kirsi Soikkeli.
– Nämä ovat valtavan hauskoja seurata, naiset toteavat.
Lumirotko kertoo, että hieno hetki oli, kun hän nosti vastakuoriutuneen tipun käsiinsä emon seuratessa läheltä. Todettuaan, että ihminen on nyt tutustunut jälkikasvuun tarpeeksi, nokkaisi kanaemo Lumirotkoa varovasti sormesta.
– Ikään kuin sanoen, että nyt riittää.
Sari Lumirotko pitelee vasta viikon ikäistä tipua. Kaisa Paastela
Kirsi Soikkeli kertoo, että kanojen seurailu ja hoito on yhdistänyt koko talon väkeä. Tilastokeskuksen lisäksi tiloissa on vuokralla eri yrityksiä.
Kanojen hoidosta vastaa muutaman hengen ryhmä Aula-työkodista Sörnäisistä. Aula tarjoaa työvalmennusta ja päivätoimintaa erityistä tukea tarvitseville.