Nyt odotetaan, oppivatko liito-oravat käyttämään Länsiväylän ylitystä.
Länsiväylän varrelle Espoon Friisilään pystytettiin viime viikolla kahdeksan korkeaa puupylvästä, joiden yläpäässä ei ole johtoja, valoja eikä muutakaan tekniikkaa. Tolpan päässä on poikittain vain kaksi lyhyttä puolapuuta.
Tolpat on tarkoitettu liito-oravien kulkuyhteydeksi tai paremminkin turvalliseksi ilmasillaksi vilkkaan Länsiväylän yli.
Liito-orava ei osaa lentää, mutta se pystyy liitämään jopa 60–80 metriä. Hyppytolpat tulevat osaksi Finnoonlaakson maakunnallista ekologista yhteyttä, jota liito-oravien toivotaan käyttävän.
Hyppytolppien lisäksi Länsiväylän ja Kuitinmäentien varrelle istutetaan puita, jotka muodostavat toivottavasti hyppyväylän teiden ylitse.
Ympäristöasiantuntija Laura Lundgren Espoon kaupungilta kertoo, että kyseessä on kokeilu.
Varmuutta siitä, rupeavatko liito-oravat käyttämään Länsiväylän ylitystä, ei ole. Vahvoja viitteitä kuitenkin on, että uudelle ilmasillalle voi tulla aikanaan käyttöä.
−Radiopantatutkimuksissa on todettu, että liito-oravakoiras on ylittänyt kahdessa kohtaa Länsiväylän, toteaa Lundgren.
Liito-oravia on Espoossa, se tiedetään varmasti. Mutta kuinka paljon, sitä ei voida varmuudella sanoa.
Viimeisimmässä selvityksessä vuonna 2014 arvioitiin, että Espoossa asustelee yhteensä noin 1 600 liito-oravaa.
Lundgrenin vahva arvio on, että nykyisin kanta on suurempi. Espoo pyrkii edistämään liito-oravien elinoloja kaupunkiympäristössä ja on mukana Liito-orava-Life -hankkeessa. Siinä Espoo selvittää maankäytön ja liito-oravien suojelun yhteensovittamista.
Lisäksi Espoossa on kaksi puuistutusta, joilla parannetaan liitto-oravien elinoloja.
Ely-keskus paransi Kehä I:llä Laajalahdessa liito-oravien liikkumismahdollisuuksia hyppytolppien avulla.
Friisilässä hyppytolpat ja istutukset maksavat reilut 200 000 euroa, josta tolppien osuus on noin 190 000 euroa.