Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Helsingin Uutisten vaalikone on nyt auki – löydä oma ehdokkaasi

Inflaatio jatkuu nopeana, työmarkkinat taantuvat, talous kasvaa lievästi... – Tällaiset ovat Suomen Pankin näkymät vuodelle 2022

Venäjän aloittama hyökkäyssota vaikuttaa Suomenkin talouteen myös vuonna 2022, arvioidaan torstaina ilmestyneessä Suomen Pankin julkaisemassa väliennusteessa. Kriisi tulee myös heikentämään Suomen talouden näkymiä: inflaatio on poikkeuksellisen nopeaa, joten se vaikuttaa kotitalouksien ostovoimaan ja kuluttajien luottamus talouteen on erittäin heikkoa.

Vahva alkuvuosi antaa kuitenkin hyvän lähtökohdan talouden kasvulle kuluvana vuonna. Suomen talous kasvaakin ennusteen mukaan 2,2 prosenttia vuonna 2022. Suomen talouden kasvunäkymät ovat kuitenkin heikentyneet kesän aikana, ja energiakriisi ja inflaation kiihtyminen kasvattavat taantuman uhkaa. Heikkenevän suhdanteen seurauksena talous supistuu 0,3 prosenttia vuonna 2023. Vuonna 2024 talouskasvu palaa 1,1 prosenttiin.

Inflaatio pysyy ennusteen mukaan nopeana. Kuluttajahintojen nousupaineet helpottavat vasta vuoden 2023 aikana, kun energian hintojen nousu hidastuu ja kysyntä vaimenee. Inflaatio kiihtyy 7 prosenttiin vuonna 2022 ja yltää vielä vuonna 2023 reiluun 4 prosenttiin. Energiakriisin vuoksi ennusteeseen liittyy merkittävää epävarmuutta.

Työmarkkinoiden myötätuuli on ennusteen mukaan laantumassa. Suhdanteen heikkeneminen ennakoi suotuisan työllisyyskehityksen päättymistä. Yritysten vaikeus löytää ammattitaitoista työvoimaa saattaa jonkin verran vaimentaa työllisyyden reaktiota heikkenevään suhdannetilanteeseen, jos yritykset pyrkivät pitämään kiinni työntekijöistään huonojen aikojen yli. Kokonaisuutena työllisyysaste heikkenee hieman vuonna 2023.

Ennusteen suurimmat riskit liittyvät energiakriisin etenemiseen. Energian hintojen arvioitua rajumpi nousu ja nopean inflaation jakson pitkittyminen suhteessa ennustettuun heikentäisivät kotitalouksien ostovoimaa ja talouskasvua entisestään.