”Olisi vain säälittävää matkia itseään nuorena. Kukaan ei jaksa olla gangsta ja pahis koko ikäänsä.”
Parikymppiset kundit saattavat huudahtaa Roman Schatzin tullessa vastaan ”Hei, Sick Daddy!”
Kirjailijan kierroksia ottanut katu-uskottavuus kumpuaa siitä, että Schatz, 62, feattaa rap-kokoonpano Vitun ison rotsin singellä ”Mikä täällä dunkkaa”.
Loppukeväästä julkaistu kappale on kerännyt Spotifyssa yli 620 000 kuuntelukertaa.
– Kultarajaa kohti mennään!
– Mutta ei meillä ole mitään kirjallista sopimusta, niin en ole kyllä saanut penniäkään, Schatz heittää.
Kaikki alkoi kerrostalon röökipaikalta, jossa naapurukset Schatz sekä rotsi-kokoonpanoon kuuluva Sairas T tutustuivat.
– Siitähän se biisin nimikin tulee. Mikäpä alppilalaisen kerrostalon rapussa ei dunkkaisi.
– Sairas T ja Käsipuoli olivat tehneet sanat ja kysyivät suostunko räppäämään. No, totta kai.
– Saatiin Maikkarin juontajakin sanomaan live-lähetyksessä Vitun iso rotsi, Schatz virnistää.
Myös keikoilla on käyty.
– Onhan se hienoa olla lavalla, 5 000 ihmistä kädet pystyssä yleisössä. Samalla saatanan pelottavaa ja terapeuttista. Olin takuulla vanhin esiintyjä koko festareilla, muistelee Schatz elokuista Hämeenlinnan Mellakkarockia.
– Mutta en mä jaksa jonnekin Rovaniemelle lähteä esiintymään kello 01 yhden minuutin feat-osuuden vuoksi.
– On kivaa saada rispektiä, mutta kukaan ei jaksa olla gangsta ja pahis koko ikäänsä. Äitejä ja isiähän me ollaan.
Seuraava klubikeikka on 29. lokakuuta Kuudennella Linjalla.
Sitä ennen julkaistaan kuitenkin Lontoossa äänitetyt neljä kappaletta, joihin Schatz on itse kirjoittanut sanat. Roman Schatz & Alakulo Ensemble esiintyy Musiikkitalossa 1. lokakuuta.
– Se on sellainen taiderap-juttu, rap/spoken word -tyylillä, mies kuvailee kappaleita.
Lisääkin biisejä on syntymässä. Schatzin mielestä, jos kuusikymppisenä rupeaa räppäämään, olisi vain säälittävää matkia itseään nuorena.
– Sanat eivät voi olla mitään diipadaapaa.
Hän innostuu myös hyräilemään, sillä on laulanut jazz-bändissä, kirkkokonserteissa, tangoa ja iskelmää...
– Mutta oikeastihan meitsi on kirjailija, Schatz vaihtaa aihetta ja työntää tuoretta Kohtaus-romaaniaan merkitsevästi yli pöydän.
Kymmenisen vuotta muhitellun romaanin taustalla on tositapaus, jossa mies sai sairaskohtauksen pysäköidyssä autossaan.
Arvosteluja ei ole vielä julkaistu. Schatzin mukaan ei ole kyse siitä, millainen on vastaanotto kirjalla vaan ottaako sitä joku vastaan.
– Vai onko se niin, että nobody gives a shit, sanailee Schatz, vaikka itsekin tietää, ettei siitä ole pelkoa, onhan hän ollut suomalaisen kirjailijakentän julkkis jo vuosia.
Toisaalta hän korostaa, ettei ole koskaan tyrkyttänyt itseään – tai tarinoita itsestään lehtiin.
– Minua kysytään hommiin. Se on Suomessa asumisessa ollut hyvä puoli, että on saanut tehdä hulluja erilaisia juttuja. Muutto Saksasta Suomeen oli elämäni paras muuvi, mutta tämä on tietenkin jälkiviisautta.
Kun kirja on tullut ulos, onko nyt aika levätä?
– Kesällä on levätty ihan tarpeeksi. Ylen viikoittainen radio-ohjelmahan on mun päätoimeentulo. Ne tilasi juuri kevääksi lisää.
– Ja tuolla Musiikkitalon keikalla esiintyy myös Umo Jazz, se vaatii treeniä jumalauta, ei sinne muuten voi mennä.
Idea seuraavaan kirjaankin on.
– Haluaisin kirjoittaa historiallisen tiiliskiviromaanin, joka sijoittuu 1300-luvun Itämerelle Hansa-aikaan. Sellaista ei ole tehty. Tutkimustyötähän se tietysti hirveästi vaatisi. Ja jonkun apurahan, Schatz kiteyttää.
Muokattu kello 14.25: Lisätty valokuvaan kuvaajan nimi.