Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Nälkäpäivä-keräys alkoi – tästä syystä sen alkuperäistä ideaa ei enää pidetä esillä

Monella Suomen vähävaraisella on myös pulaa ruoasta.

Torstaina alkaneella ja lokakuun loppuun kestävällä Suomen Punaisen Ristin Nälkäpäivä-keräyksellä kerätään varoja katastrofirahastoon. Lipaskerääjät ovat katukuvassa lauantaihin saakka.

– Ulkomailla tärkeitä kohteita ovat nyt Pakistanin tulvat ja Itä-Afrikan nälkäkriisi, kertoo SPR:n Nälkäpäivä-koordinaattori Heta Hyvärinen.

Taustalla pyörii edelleen SPR:n Ukrainaan kohdennettu keräys, mutta katastrofirahastoon kerättävät varat ovat niin sanottuja sitomattomia varoja, eli niitä käytetään siellä, missä ilmenee äkillinen tarve.

– Esimerkiksi Ukrainan kriisissä nopea auttaminen oli mahdollista juuri katastrofirahaston ansiosta, Hyvärinen selventää.

Lipaskerääjäksi voi mennä kuka tahansa, eikä ennakkoilmoittautumista vaadita, joten Hyvärisellä ei keskiviikkona ollut tietoa heidän määrästään.

– Jos itse ei pysty auttamaan rahallisesti, kerääjäksi ryhtyminen on yksi hyvä tapa auttaa.

Paikan päällä kerääjä saa pikakoulutuksen, jotta tietää miten vastata kadulla tapaamiensa ihmisten yleisiin kysymyksiin.

Niitä ovat esimerkiksi se, miten Nälkäpäivä-keräyksellä autetaan Suomessa sekä se, kuinka iso osa kerätyistä rahoista päätyy lopulta avunsaajille.

– Suomessa Nälkäpäivä-keräyksen varoista muun muassa koulutetaan uusia vapaaehtoisia Punaisen Ristin hälytysryhmiin, jotka toimivat Vapaaehtoisessa pelastuspalvelussa (Vapepa). Esimerkiksi 50 eurolla saa henkisen tuen koulutuksen yhdelle vapaaehtoiselle, Hyvärinen sanoo.

– Henkistä tukea annettiin esimerkiksi Turun puukotuksen jälkeen, hän mainitsee.

SPR auttaa Suomessa myös muun muassa tulipalojen uhreja.

Katastrofirahaston sääntöjen mukaan enintään 20 prosenttia saa mennä keräyskuluihin ja siinä on Hyvärisen mukaan hyvin pysytty.

Viime vuonna Nälkäpäivä-keräys tuotti 2,3 miljoonaa euroa, mikä on 40-vuotiselle keräykselle varsin tyypillinen tuotto. Lipaskerääjiä osallistui tuolloin 8 000.

– Vuonna 2020 oli notkahdus koronan vuoksi, mutta viime vuonna kerääjät uskalsivat liikkeelle ja lahjoittajat uskalsivat taas lahjoittaa käteistä.

Hyvärinen sanoo toivovansa, että lahjoittajat ovat liikkeellä tänäkin vuonna, ja että pitkittynyt sota Ukrainassa ei ole turruttanut kansaa.

– Ukrainan kriisin lisäksi maailmassa on juuri nyt meneillään myös monia muita kriisejä, joihin haluamme kiinnittää ihmisten huomiota.

Nälkäpäivä-keräys sai alkunsa Afrikan nälänhädästä ja alkuperäisideana oli, että suomalainen on päivän vähemmällä ruoalla ja lahjoittaa säästyneet rahat. Hyvärinen kertoo, että kampanjoinnissa ei kevyemmin syömistä pidetä enää erikseen esillä:

– Korona ja yhteiskunnassa heikentynyt taloudellinen tilanne merkitsee monelle sitä, että vyötä joudutaan tiukentamaan muutenkin.