Vuosaaressa eivät allit hölsky. Näin voisi päätellä, kun tutkii kaupungin ulkokuntosaleilta taltioitua tilastodataa.
Aurinkolahden ulkokuntosalin suosituin laite on ojentajien eli ”allien” treenaamiseen tarkoitettu käsidippi.
Helsingissä on neljä kaupungin ulkokuntosalia, joiden laitteiden käytöstä tallentuu tietoa. Laskureita on Aurinkolahden lisäksi Hietaniemen, Pirkkolan ja Paloheinän ulkokuntosaleilla.
Hietsun salilla panostetaan yläkroppaan, sillä käyttötunneiltaan suosituin laite on vinopenkkipunnerrus.
Pirkkolassa pinnistellään eniten jalkakyykyn alla. Paloheinän käytetyin laite on vaakasoutu.
Kullakin salilla on kymmenkunta liikutettavaa laitetta, joista kertyy käyttötietoja. Vatsa- ja selkäpenkeissä laskureita ei ole.
Laskureiden avulla saadaan laitekohtaisia tietoja käyttötunneista, käyttöajankohdista ja toistojen määristä.
Yhdistämällä tietoja käyttäjäkyselyihin saadaan arvioita kuntoilijoiden määristä.
– Laskuripaikoista suosituin näyttää olevan Hietaniemen ulkokuntosali, jossa käy kesä-elokuussa keskimäärin 200 kävijää päivässä, kertoo Harri Uusimäki ulkoilupalveluiden ylläpitoyksiköstä.
Kesän huippupäivinä rautaa on käynyt rankaisemassa jopa 300 kuntoilijaa.
Helsingissä on kaikkiaan noin 1 200–1 400 ulkokuntoilulaitetta noin 170 eri kohteessa.
Ulkokuntosaleilta tallentuvia tietoja voidaan hyödyntää uusien paikkojen suunnittelussa.
Uusimäki kertoo, että kuntosaleja rakennetaan paikkoihin, jotka ovat kulkuväylien varrella, lähellä asutusta tai joihin mennään varta vasten harrastamaan, kuten esimerkiksi Pirkkolassa.
Alkukesästä uusittu Aurinkolahden ulkokuntosali on muihin ”laskurisaleihin” verrattuna erilainen, sillä senioreille suunnatun salin laitteiden painot ovat kiinteät.
Laitteilta kertynyttä tietoa tutkimalla näyttää siltä, että paikka on tasaisessa käytössä noin kello 8–19, ilman työssäkävijöiden tuomaa selkeää iltapiikkiä.
Siltä näyttää myös paikan päällä. Torstai-iltapäivänä ulkosalin laitteita kiertävät Alla Faari-Kammonen, 66, ja Paula Tetikdur, 73.
Molemmat kehuvat uusittua kuntoilupaikkaa helppokäyttöiseksi. Sijainti Uutelan ulkoilureittien lähtöpaikalla on hyvä – lihaskuntoilun voi yhdistää pyörä- tai kävelylenkkiin. Plussaa tulee merinäköalasta.
Faari-Kammonen käy ulkokuntosalilla noin kaksi kertaa viikossa. Hän kiertää laitteet kahteen kertaa tehden 30 tai 60 toistoa.
Tetikdur päivittelee ulkoilukaverinsa toistojen määrää, joka tulee vasta nyt puheeksi. Hän tekee vähemmän toistoja. Yksi laite jää kokonaan väliin, sillä voimat eivät riitä.
Paikalle tulee kolmas rouva, joka harmittelee vanhojen kuntoilulaitteiden korvaamista nykyisillä.
– Nämä ovat minulle aivan liian raskaita.
Hän pysähtyy sauvakävelylenkillään vain istumaan kuntoilupaikalle.
Poliisien suosima laji on kovaa vääntöä hallinnasta – Helsinkiin avautui uusi liikuntasali
Faari-Kammonen ja Tetikdur kaipaisivat kaupungilta laitteiden aktiivisempaa huoltoa. Nyt käsiä ja rintalihaksia harjoittava laite lonksuu ja häiritsee liikettä.
– Näyttää siltä, että ihan vain ruuvien kiristäminen riittäisi, Faari-Kammonen sanoo laitetta tutkien.
Risuja tulee myös pienten lasten leikkipaikan ja ulkokuntosalin vierekkäin laittamisesta. Liikkuvat kuntoilulaitteet tuntuvat kiinnostavan lapsia enemmän kuin oman puolen keinut. Kuntoilijat pelkäävät, että ilman valvontaa paikalla olevat lapset satuttavat itseään laitteissa.
