Tammikuussa pidettyjen aluevaalien 2022 rahoitus on tarkastettu. Kaikkiaan 380 ilmoitukseen tehtiin korjauksia. Asiasta kertoo Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV).
Rahoitusvalvonnassa kävi ilmi, että joissain tapauksissa tukea oli otettu vastaan tahoilta, joilta sitä ei vaalirahoituslain mukaan saisi vastaanottaa. Näissä tapauksissa tukisummat jäivät kuitenkin alle 1 500 euroon, jolloin laki ei velvoita nimeämään tuen antajaa.
– Koska tukisummat jäivät alle määrätyn rajan, tuki ja tuen antaja jäävät julkisuudelta piiloon. Samanlaisia tapauksia havaitsimme myös edellisissä eduskunta- ja eurovaaleissa, VTV:n johtava tilintarkastaja Pontus Londen kertoo.
Tukea ei saa vastaanottaa esimerkiksi silloin, jos tuen antajaa ei voida selvittää. Ulkomailta tukea saa vastaanottaa vain yksityishenkilöiltä ja ehdokkaan kanssa samaa aatesuuntaa edustavilta yhteisöiltä ja säätiöiltä. Lisäksi laki kieltää tuen vastaanottamisen muun muassa valtiolta, hyvinvointialueelta ja kunnalta.
Aluevaalien suurimman rahoituksen (36 775 euroa) keräsi kokoomuksen Jarno Limnell Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueelta. Häntä seuraavat RKP:n Henrik Wickström (28 050 euroa) ja Veronica Rehn-Kivi (27 812,78 euroa). Pirkanmaalta eniten rahaa käytti Kalervo Kummola (9 650 euroa). Toisessa päässä listaa viisi ehdokasta on lähtenyt vaaleihin 10 euron budjetilla. Nollan euron budjetilla liikkeellä on ollut huomattava määrä ehdokkaita, muun muassa Itä-Uudenmaan hyvinvointialueella valtuustoon pyrkinyt Roy Harkimo (Liike Nyt). Nollalla eurolla olivat liikkeellä myös muun muassa nykyinen kansanedustaja Sari Tanus (kd.) sekä entiset kansanedustajat Anne Holmlund (kok.) ja Juha Korkeaoja (kesk.).
Kokonaisuudessaan aluevaalien rahoitus oli yhteensä 4,8 miljoonaa euroa. Siitä ulkopuolista tukea oli 1,8 miljoonaa euroa ja loput ehdokkaiden omia tai tukiyhdistysten varoja