Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Uutisten viikon lukupaketissa asiaa somesta ja tulevaisuuden toimittajasta

Väite: satavuotias uskonnonvapaus ontuu yhä Suomessa – Jape, 48: "Yhden ryhmän täytyy koko ajan tehdä tiliä vakaumuksestaan"

Tasan sata vuotta sitten säädettiin uusi uskonnonvapauslaki, joka periaatteessa takaa jokaisen kansalaisen tasaveroisen kohtelun vakaumuksesta riippumatta. Silti uskonnottomat eivät koe Suomessa lakia edelleenkään hyödylliseksi.

– Yksi ongelma uskonnottomien kannalta on se, että me joudumme hyvin usein tekemään tiliä omasta vakaumuksestamme, kritisoi Suomen vapaa-ajattelijat ry:n puheenjohtaja, Helsingin Vuosaaressa asuva Jape Lovén, 48.

Lovénin mukaan näin käy koko ajan esimerkiksi kouluissa ja päiväkodeissa, vaikka julkisen vallan tulisi olla uskonnollisesti neutraali toimija.

– Uskonnottomien pitää aina perustella, mikseivät meidän lapsemme osallistu päiväkodin hartaustilaisuuksiin tai lue iltapäiväkerhossa ruokarukousta, Lovén muistuttaa.

Päinvastainen positiivinen esimerkki löytyy Lovénin mukaan Ranskasta, missä kouluissa ei sallita pidettävän esillä minkäänlaisia uskonnollisia symboleita.

Lue lisää: Koulujen iltapäivätoimintaa järjestävät usein seurakunnat ja muut aatteelliset toimijat

Myös nykyisin voimassa oleva hautaustoimilaki saa vapaa-ajattelijoilta tulista kritiikkiä.

– Vuonna 2003 eduskunta töppäsi pahemman kerran, kun se hyväksyi tämän lain. Hautaustoimilaki syrjii edelleen uskonnottomia ja muita luterilaiseen kirkkoon kuulumattomia, Lovén muistuttaa.

Lovén kritisoi sitä, että luterilaiset ja ortodoksiset seurakunnat saavat vapaasti päättää, voidaanko esimerkiksi niiden kappeleissa järjestää uskonnottomien hautaustilaisuuksia vai ei. Käytäntö vaihtelee suuresti, mutta sellaisiakin tapauksia on, joissa kirkkoherra ei ole antanut uskonnottoman vainajan omaisille lupaa muisto- tai hautaustilaisuuteen.

– Tämä on väärin, sillä nämä kaksi kirkkokuntaa saavat valtiolta rahoituksen hautaustoimen ylläpitoon. Silloin kaikkia vainajia pitäisi myös kohdella tasaveroisesti, ei mielivaltaisesti.

Vapaa-ajattelijat haluaisivatkin, että hautaustoimen lainsäädäntö siirrettäisiin nykyisestä opetus- ja kulttuuriministeriöstä sosiaali- ja terveysministeriön toimipiiriin.

Loven muistuttaa myös siitä, että esimerkiksi pääkaupunkiseudulla ei ole ainuttakaan uskonnotonta hautausmaata.

Yksi suomalainen erikoisuus on edelleen lainsäädännössä oleva laki jumalanpilkasta ja sen määräämistä rangaistuksista. Käytännössä jumalanpilkka merkitsee uskonrauhan rikkomista, josta voidaan Suomessa periaatteessa edelleenkin määrätä sakkoja tai jopa puoli vuotta vankeutta.

– Uskonto ja muuta vakaumukset ovat jokaisen ihmisen yksityisasia. En ymmärrä, miksi ihmisen pitäisi saada rangaistus siitä, jos hän loukkaa jotain satuolentoa, Lovén pohtii.

Jumalanpilkka on 2010-luvulla poistettu kokonaan muun muassa Norjan, Tanskan, Islannin ja Alankomaiden lainsäädännöstä.

Uususkonnollisiin liikkeisiin Jape Lovén suhteutuu vähintäänkin kriittisesti – tai pikemminkin välinpitämättömästi. Esimerkiksi uushenkiset näennäishoidot saavat häneltä viileän vastaanoton.

Hänen näkemyksensä esimerkiksi yksisarvishoidosta on karu. Eräs tätä hoitomuotoa tarjoava yritys muotoilee asian niin, että "yksisarviset avaavat mahdollisia lukkoja ja poistavat esteitä jotka haittaavat parantavan energian vastaanottamista ja hoidon kokemista".

– Voihan olla, että tällaisilla taruolentojen antamilla "hoidoilla" on joku placebovaikutus heille, jotka niihin sattuvat uskomaan. Minulle jumalat ja yksisarviset kuuluvat kuitenkin samaan joukkoon kuin Joulupukki ja Mustanaamio. Kaikki ihmisten keksimiä, Lovén täräyttää.

Lovén on aiemmin toiminut aktiivisesti politiikassa sosialidemokraattien rivissä.

Forssan julistus eli SDP:n puolueohjelma asetti jo vuonna 1903 tavoitteekseen yhdentoista vaatimuksen läpiajamisen. Vuosikymmenten varrella nämä vaatimukset ovat kaikki toteutuneet, paitsi yksi: kirkon ja valtion erottaminen toisistaan.

– Tuo samainen vaatimus löytyy myös Vapaa-ajattelijoiden liiton toimiston seinältä, ja se on edelleenkin täysin ajankohtainen. Sillä ei kuitenkaan ole mitään tekemistä puoluepolitiikan kanssa, Lovén painottaa.

Suomi kuuluu edelleenkin harvoihin eurooppalaisiin maihin, joissa kirkoilla on lainsäädännön suoma tiivis yhteys valtioon. Kirkko ja valtio on Euroopassa erotettu toisistaan yli kahdessakymmenessä maassa.