Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Helsingin päättäjät vaativat nyt jopa pormestarin ja kansliapäällikön eroa palkkasotkun takia – "Johtajilla on valta ja siitä seuraa vastuu"

SDP:n, vasemmistoliiton ja perussuomalaisten päättäjien mielestä nyt on vastuunkannon aika.

Ainakin kolmen puolueen mitta Helsingin palkanmaksuongelmien suhteen on tullut täyteen. Niin SDP:n, vasemmistoliiton kuin perussuomalaisten valtuustoryhmien puheenjohtajat vaativat joko palkanmaksujärjestelmän hankinnasta tai ongelmien ratkaisusta vastaavien henkilöiden vaihtamista.

Vastuullisina on yleisesti pidetty kansliapäällikkö Sami Sarvilinnaa ja henkilöstöjohtaja Nina Grosia, vaikka päättäjät eivät maininneetkaan heitä nimeltä.

Helsingin Uutiset teki soittokierroksen päättäjille perjantaina ja maanantaina kaupunki tiedotti, että palkkaongelmien ratkomisen johtaminen siirtyy Grosilta hallintojohtaja Kirsti Laine-Hendolinille.

Helsinki siirsi henkilöstöjohtaja Nina Grosin syrjään – palkanmaksuongelmien ratkominen siirtyy hallintojohtajalle

Perussuomalaisten valtuustoryhmän vetäjän Mari Rantasen mielestä myös pormestari Juhana Vartiaisen tulisi harkita, onko hän onnistunut tehtävänsä hoitamisessa.

Mahdollisella virasta eroamisella Rantanen näkee symbolisen arvon.

– Johtajilla on valta, ja siitä seuraa vastuu. Jos vastuu ei toteudu, olisi suoraselkäistä todeta, ettei ole onnistunut tehtävässään. Helsingissä suurimman vastuun kantaa pormestari Juhana Vartiainen (kok.) ja palkanmaksun osalta ne virkamiehet, jotka ovat kaupungin tähän sotkuun ajaneet.

SDP:n ryhmänjohtajan Eveliina Heinäluoman mukaan on kestämätöntä, että palkanmaksu on takunnut huhtikuusta asti eikä ongelman helpottamisesta ole merkkiäkään.

– Olemme nyt siinä tilanteessa, että johdon tulee kantaa vastuuta ja tehdä johtopäätöksiä. Pienipalkkaiset ihmiset ovat joutuneet puolet vuodesta kärsimään ja elämään puuttuvalla palkalla, vieläpä nyt kun elämisen kustannukset nousevat koko ajan.

– Palkkaongelmien korjausliikkeisiin lähdettiin liian myöhään. Meille päättäjille kerrottiin liian siloiteltu kuva. Onko asia ollut johdon hallinnassa – kaikki viittaa siihen, että ei. Tästä syystä palkkasotkun korjaamisesta vastuussa olevat on syytä vaihtaa, Heinäluoma naulaa.

Myös vasemmistoliiton ryhmänjohtaja Mia Haglund perää pormestarilta vakavaa harkintaa.

– On hänen vastuullaan vetää johtopäätökset siitä, saadaanko palkanmaksun kriisiytynyt tilanne ratkaistua nykyisen johdon voimin. Tilanne on jatkunut niin pitkään, että on aihetta harkita olisiko tässä paikka henkilömuutoksille niiden osalta, jotka ovat vastaneet palkanmaksuohjelman hankinnasta ja käyttöönotossa ilmenneiden ongelmien ratkaisemisesta.

Haglundin mielestä ongelmia olisi pitänyt yrittää ratkaista vakavammin jo viime keväänä ja ohjata siihen enemmän resursseja.

Vihreiden valtuustoryhmää vetävä Reetta Vanhanen ei koe, että eroamiset auttaisivat tilanteessa.

– Ratkaisua täytyy nyt etsiä kaikilla voimavaroilla. Palkkojen maksu nousevien elinkustannusten tilanteessa on kriittinen asia, hän tähdentää.

Rantanen lisää Vanhasen huoleen vielä pulan työntekijöistä, jota palkkaongelmat ei varmastikaan helpota.

RKP:n valtuustoryhmän puheenjohtaja Björn Månsson painottaa järjestelmätoimittaja Sarastian vastuuta.

–  He ovat mielestäni korvausvelvollisia, mitä tulee suoriin kustannuksiin. He ovat myyneet keskeneräistä järjestelmää. Kaupungin puolelta en vaadi päitä pöydälle. Katsotaan nyt lopputulos vuoden loppuun asti, Månsson rauhoittelee.

Myös kokoomuksen ryhmänjohtajan Maarit Vierusen mielestä Sarastian ja kaupungin tulee saada palkanmaksu ruotuun syksyn aikana.

– Jos se ei onnistu, niin herää kysymys, missä vika on on. Kenenkään eroaminen ei ole itsearvoista, mutta jos jonkinlaiset muutokset nähdään tarpeellisiksi, niin toivon että niin myös tehdään.

Helsingin palkanmaksuongelmat ovat niin mittavia, että vastaaviin ei yrityspuolella muisteta törmätyn.

– Ei tällaisia ole ollut lähimainkaan, vaikka ajattelen miten kauas taaksepäin, miettii EK:n työelämäasioihin perehtynyt johtaja Ilkka Oksala.

Samaa sanoo työntekijäpuolta edustavan Teollisuusliiton työmarkkinajohtaja Jyrki Virtanen.

– Ei kyllä tule mieleen. Tilitoimistossa, kun palkanmaksuohjelma on otettu käyttöön, jokin yksittäinen kohta on saatettu syöttää väärin tai pankkiyhteyksissä on ollut ongelmia.

"Sivusta katsottuna" Helsingin ongelmat näyttävät Virtasen mielestä suurilta. Hänen mielestään asiat pitää ensisijaisesti pystyä korjaamaan.

Oksala ei ota minkäänlaista kantaa siihen, mitä Helsingissä pitäisi nyt tehdä.

Palkanmaksun kuntoon tulosta ei ole toistaiseksi tietoa.

– Tuohon kysymykseen en osaa vastata, kaupungin kansliapäällikkö Sami Sarvilinna toteaa.

Pormestari on luvannut, että Helsingin ongelmista teetetään ulkopuolinen selvitys. Sitä ei ole vielä päästy tilaamaan. Tilaamista hoitavan Helsingin pääekonomisti Mikko Kiesiläisen mukaan ensin joudutaan odottamaan konsulttipalvelujen puitesopimuksen kilpailuttamista, jonka valitusaika päättyy 3. lokakuuta.

– Kilpailutuksen voittaneilta pyydetään tarjoukset selvityksestä. Tarjouksien perusteella osallistujilta haetaan myös näkemystä kauanko toimeksiannon hoitamiseen menisi, Kiesiläinen kertoo.

Miksi palkkakaaoksen aiheuttaneen Sarastian käyttöönottoa ei lykätty lisää, vaikka sitä harkittiin? "Vastassa olisivat olleet toisenlaiset riskit" – henkilöstöjohtaja Nina Gros otti vastuun kriisin hoitamisesta

Helsingin palkkakaaoksessa käänne huonompaan – "Olemme erittäin pahoillamme"

Raivo repesi Helsingin maksamasta korvauksesta palkkasotkussa – "Esitetty summa on aivan liian pieni"

Luottamus Helsingin kaupunkiin työnantajana on mennyt

Helsingin palkanmaksussa oli isoja ongelmia jo ennen Sarastia-sotkua, kertoo ex-apulaispormestari Pia Pakarinen: "Tilanne on vain eskaloitunut"

Helsinki omistaa Sarastiasta vain 0,04 prosenttia – kaaoksen aiheuttaneesta hankinnasta vastannut kansliapäällikkö: "Lakia on noudatettu"

Miksi palkkakaaoksen aiheuttaneen Sarastian käyttöönottoa ei lykätty lisää, vaikka sitä harkittiin? "Vastassa olisivat olleet toisenlaiset riskit" – henkilöstöjohtaja Nina Gros otti vastuun kriisin hoitamisesta