Vesalan koulussa on 1000 oppilasta. Rehtori ei pidä vieraskielisten osuuden kasvua ongelmana, jos resurssit kasvavat samassa suhteessa.
Puhelin korvalla koulun käytäviä kulkeva Brahim Oubamouh on eräänlainen kävelevä Wilma arabiankielisille huoltajille. Oubamouhin virallinen titteli on monikielinen ohjaaja.
– Koulun ja maahanmuuttajataustaisten huoltajien yhteistyö on heikkoa, Oubamouh sanoo.
Se vaikuttaa omalta osaltaan vieraskielisten lasten oppimistuloksiin. Yksi syy on kieliongelmat.
– Koulu viestii koteihin Wilma-järjestelmän kautta. Jos huoltajalla ei ole Wilmaa, hän ei saa mitään viestejä.
Toinen syy heikolle yhteistyölle on Oubamouhin mukaan se, että huoltajat eivät ymmärrä kodin roolia suomalaisessa koulujärjestelmässä.
– Ajatellaan, että koulu hoitaa kaiken.
Pelkästään Vesalan koulussa Oubamouh toimii yli sadan arabiaa puhuvan huoltajan ja koulun yhdyshenkilönä. Hän osallistuu huoltajien ja opettajien välisiin palavereihin, ja selittää koulun käytäntöjä huoltajille arabiaksi ja viestii kouluarkeen liittyvistä asioista.
Pienet ryhmäkoot, ylimääräisiä aikuisia, opetusmateriaalit sekä urheiluun ja kulttuuriin liittyviä harrastuskerhoja ja tapahtumia.
Näillä keinoilla Vesalan koulussa pyritään tasaamaan oppimiseroja, joita muun muassa vieraskielisten lasten korkea osuus koulussa aiheuttaa.
Tuhannen oppilaan yhtenäiskoulun oppilaista lähes 60 prosenttia on vieraskielisiä. Oppilaat puhuvat äidinkielenään 35 eri kieltä.
Koulu saa vieraskielisten osuudesta johtuvaa lisärahoitusta useista eri lähteistä, joista merkittävin on kaupungin maksama myönteisen erityiskohtelun raha.
– Suurimman osan budjetistamme käytämme ihmisiin, rehtori Niina Halonen-Malliarakis summaa.
Monikulttuurinen koulu vaatii erityistaitoja myös opettajilta.
– Opettajien pitää olla taitavia ja kyetä opettamaan eritaitoisia oppilaita.

Vesalan koulussa opiskellaan pääasiassa 16–19 oppilaan ryhmissä. Opetustilanteissa on usein mukana toinen aikuinen. Luokan- ja aineopettajien ohella koulussa työskentelee suomen kielen opettajia, laaja-alaisia erityisopettajia, koulunkäyntiavustajia ja monikielisiä ohjaajia.
– Jos vastaavan kokoisessa koulussa on kuusi laaja-alaista erityisopettajaa, meillä heitä on yhdeksän.
Vaikka koulun oppilaista yli puolet on vieraskielisiä, luokissa ja käytävillä puhutaan suomea. Rehtori ei pidä vieraskielisten osuuden kasvua ongelmana, jos resurssit kasvavat samassa suhteessa.
Ylipäätään monikulttuurinen koulu ei ole rehtorille kielteinen asia vaan rikkaus.
– Meidän oppilaista tulee maailmankansalaisia, jotka oppivat sinnikkyyttä jo lapsena.
Rehtorin mielestä kaupunkisuunnittelu on järkevä keino vaikuttaa siihen, millaisia asukkaita alueille ja sitä kautta kouluihin tulee.
– Jokaisella lapsella on oikeus lähikouluun. Ei ole tasavertaista, että osa oppilaista kuljetetaan toisen koulun alueelle.