Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Hus uhkaa lopettaa Malmin sairaalan päivystyksen – Jos rahoitusta ei saada korjattua, niin potilasturvallisuus vaarantuu"

Riittäisikö Helsingin väkimäärälle yksi päivystys Meilahdessa? Husin ehdotettu leikkauslista on rajua luettavaa.

Neljän sairaalan päivystystoimintaa uhkaa leikkaukset Uudellamaalla, mikäli Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri (Hus) ei pääse ratkaisuun ensi vuoden budjettirahoitusvajeestaan.

Leikkauslistalla ovat muun muassa Lohjan, Raaseporin, Porvoon sekä Helsingin Malmin Hus-sairaaloiden päivystysten toiminnot.

Malmilla Husin päivystys loppuisi kokonaan ja Porvoossa ja Lohjalla leikkaus koskisi traumapäivystystä. Raaseporissa Husin toimintaa organisoitaisiin uudelleen tulevan Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen kanssa.

Leikkauksia esitetään myös Husin tutkimusrahoitukseen, joka pienenisi 17 miljoonasta eurosta 10 miljoonaan.

Henkilöstöetuuksia karsittaisiin liki 4 miljoonaan, ja asiakasmaksuja korotettaisiin 4 miljoonan edestä. Menoja voitaisiin hillitä myös jättämällä vuoden 2023 pääomakorkoja maksamatta liki 12 miljoonan edestä.

Husin hallitus käsittelee asiaa ensi maanantaina. Kokouksen esityslista tuli julkiseksi keskiviikkona.

Husin valtuustossa vaikuttava Espoon kaupunginvaltuuston varapuheenjohtaja Markku Sistonen (sd.) sanoo, että rahoitusvaje on erittäin vakava paikka.

– Tämä on hätähuuto maan hallituksen suuntaan. Jos Husin rahoitusta ei saada korjattua niin potilasturvallisuus vaarantuu, Sistonen sanoo.

Vajeen taustalla ovat Sistosen mukaan virheelliset rahoituslaskelmat, vuosia jatkunut Husin alibudjetointi sekä sote-uudistus, joka siirtää palveluiden rahoitusvastuun Husin jäsenkunnilta uusille hyvinvointialueille, joiden pitäisi aloittaa toimintansa keväällä 2023.

– Aiemmin Hus on saanut rahoituksensa suoraan jäsenkunnilta, jotka etsineet tarvittavan lisärahoituksen aina kun sitä on tarvittu. Jatkossa rahoitus tulee neljältä eri Uudenmaan hyvinvointialueelta sekä Helsingin kaupungilta. Tässä ei ole nyt kuunneltu asiantuntijoita, ja alijäämä on ollut tiedossa kesästä lähtien.

Akuutti ratkaisu Sistosen mukaan voisi löytyä, jos hyvinvointialueet kattaisivat vajeen omissa talousarvioissaan.

Se lisäisi tosin hyvinvointialueiden omia alijäämiä, jotka ovat ensi vuodelle jo entisestään mittavat.

On arvioitu, että Suomen 21 hyvinvointialueelta puuttuu rahoitusta ensi vuonna jopa 1,5–2 miljardia euroa.

Vajeiden kattamiseksi hyvinvointialueilla on käännetty katse maan hallitukseen, jolta odotetaan lisärahoitusta yliopistosairaaloille.

Sistosen mukaan vaarana on, että Uudellamaalla poliittiset päättäjät alkavat puolustaa vain omien alueidensa palveluita.

– Tässä on aluepolitiikan vaara, vaikka leikkauksien seuraukset kohdistuisivat muuallekin. Jos päivystyksiä lakkautettaisiin, näkyisi se esimerkiksi lisäruuhkina Espoon Jorvissa, sanoo Sistonen ja toivoo, että ratkaisuja haetaan kokonaisuudet huomioiden.

Husissa ongelmaan liittyy myös se, että budjetissa pitää tehdä nollatulosta, jotta Hus voi saada lainaa mittaviin investointeihinsa.

Sistosen mukaan ensi vuonna tilanne on vielä kunnossa, mutta puute alkaa vuodesta 2024 eteenpäin.

– Investointirahoitusta puuttuu yhteensä miljardin euron verran. Husissa on meneillään isoja hankkeita, eikä sairaalarakentamista voida pysäyttää kesken kaiken.