Suomi tarvitsee tulevina vuosikymmeninä työperäistä maahanmuuttoa, jos sen väkiluvun on tarkoitus kasvaa ja kansalaisten on tarkoitus olla töissä.
Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI:n selvityksen mukaan osassa suomalaisia kuntia edes työllisyysasteen kasvu ei riittäisi ratkaisemaan supistuvan työvoiman haastetta. Puolessa Suomen kunnista työllisyysasteen tulisi nousta yli 90 prosenttiin, ja noin 50 kunnassa työllisyysasteen tulisi vuonna 2040 olla jopa yli 100 prosenttia, jotta kunnassa olisi vuonna 2040 yhtä paljon työväkeä kuin vuonna 2019.
– Työperäistä maahanmuuttoa tarvitaan kasvattamaan työikäisen väestön määrää. Tämä tarkoittaa niin koko maata kuin hyvinvointialueitakin. Tämä siis siinä tilanteessa, jossa todetaan että se on ongelma että työikäisen väestön määrä laskee Suomessa. Maahanmuutto pitää kasvua yllä. Synnytystalkoot-tyyppisillä letkautuksilla asiaa ei ratkaista, väestötutkija Rasmus Aro huomauttaa.
Työperäisen maahanmuuton vaikutukset pystyy tutkijan mukaan havaitsemaan selkeimmin pääkaupunkiseudulta.
– Sen väkimäärä tulee kasvamaan varmasti, sillä sinne tulee niin paljon maahanmuuttoa, Aro sanoo.
– Työntekijöitä ei maan rajojen sisältä yksinkertaisesti löydy tarpeeksi. Kansainvälistyvän Suomen suhteen on löydettävä ratkaisuja niin kansallisesti kuin paikallisestikin, sanoo kehitysjohtaja Janne Antikainen.
Huomio on yksi monista, joita Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI teki tuoreessa raportissaan. Jo tutummaksi tulleita huomioita on muun muassa se, että isot kasvukeskukset kasvavat ja virta vie voimakkaasti tietyiltä alueilta poispäin. Korona-ajan muuttoliike on kuitenkin lieventänyt monien kuntien ja alueiden kärsimää muuttotappiota.
Tiettyjä poikkeuksiakin löytyy, kuten lähtökohtaisesti varsin hyvällä sijainnilla oleva Salo – paikkakunta Turun ja Helsingin välissä. Salosta muuttoliike on poispäin, eikä tutkija näe että sinne tulevaisuudessakaan suuntautuisi voimakasta kasvua.
– Salossa on lopulta aika rajalliset mahdollisuudet esimerkiksi koulutuksen suhteen. Rakennemuutoksen vaikutukset osuivat kipeästi, ja siitä selityksenä väki lähtee sieltä pikemminkin pois kuin niin että kukaan muuttaisi paikkakunnalle, Rasmus Aro analysoi.
Sitten on vielä luonnollinen poistuma. Se on joillain paikkakunnilla niin vilkasta, että edes merkittävät muuttovoitot eivät riitä pitämään kasvua yllä.
– On kuntia, joissa kuolleiden määrä on moninkertainen suhteessa syntyneiden määrään, Aro sanoo.
Väestö ikääntyy. Etenkin 2030-luvun voimakas kasvu yli 85-vuotiaiden ikäryhmissä heijastuu voimakkaasti palvelutarpeen kasvuna kaikilla hyvinvointialueilla.
– Uusimaa, Pirkanmaa ja Varsinais-Suomi pystyvät tähän vastaamaan parhaiten, mutta monilla alueilla tulee vaikeuksia, Aro huomauttaa.
MDI on myös arvioinut sen, paljonko Suomen väkiluku tulee olemaan vuonna 2040 maahanmuuton ansiosta kuin ilman sitä. Lukemat ovat graafin perusteella ensimmäisessä vaihtoehdossa hieman alle 5,9 miljoonaa, toisessa vaihtoehdossa hieman yli 5,6 miljoonaa.
Väestö ikääntyy. Etenkin 2030-luvun voimakas kasvu yli 85-vuotiaiden ikäryhmissä heijastuu voimakkaasti palvelutarpeen kasvuna kaikilla hyvinvointialueilla.
Uutista muokattu 30.9. kello 8.15: Muokattu otsikkoa ja jutun avauskappaletta.