Helsingin Uutiset kertoi keskiviikkona ilmestyneessä koulujen eriytymiskehitystä käsittelevässä jutussa, että myönteisen erityiskohtelun eli alueellisen tasa-arvorahoituksen jakomallia aiotaan muuttaa.
Helsingissä on jaettu segregaatiota ehkäisevää tukea eli niin sanottua pd-rahaa peruskouluille vuodesta 1999 lähtien.
Nyt laskentamallia ollaan uudistamassa siten, että taustamuuttujissa siirrytään aluepohjaisesta tiedosta koulukohtaiseen tietoon, jolloin tuki kohdistuu paremmin koulujen tarpeeseen.
Kasvatus- ja koulutuslautakunta käsittelee asiaa ensi viikon kokouksessaan.
Uuden laskentamallin muuttujina suomenkielisissä kouluissa käytetään 4 eri taustatekijää:
1. Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden osuus oppilaan kanssa samassa taloudessa asuvista vanhemman roolissa olevista aikuisista. 2. Työttömien osuus oppilaan kanssa samassa taloudessa asuvista vanhemman roolissa olevista aikuisista. 3. Pienituloisimpaan viidennekseen kuuluvissa kotitalouksissa asuvien oppilaiden osuus koulussa ja 4. Vieraskielisiksi rekisteröityjen oppilaiden osuus koulussa.
Näiden neljän muuttujan huomattiin tehdyssä analyysissä eniten selittävän eroja oppimistuloksissa eri koulujen välillä. Malli oli kokonaisuudessaan sekä ala- että yläkoulujen osalta tilastollisesti erittäin merkitsevä.
Suomenkielisessä perusopetuksessa tukea saisi uuden mallin mukaan 31 koulua, joissa on vuosiluokkia 1–6 ja 18 koulua, joissa on vuosiluokkia 7–9.
Ruotsinkielisessä perusopetuksessa tukea saisi 5 koulua, joissa on vuosiluokkia 1–6 sekä 2 koulua, joissa on vuosiluokkia 7–9.
Koulut käyttävät koulukohtaista määrärahaa syrjäytymisen ehkäisyyn. Tarveperusteisen rahoituksen määrärahoja ei saa käyttää hallinnollisiin kuluihin.
Tarveperusteisen rahoituksen määräraha on suomenkielisessä perusopetuksessa 3,75 miljoonaa euroa vuoden 2022 talousarviossa. Tästä rahasta kouluille jaetaan suoraan indeksin pohjalta 2,99 miljoonaa euroa.
Loput 764 000 euroa jaetaan keskitetysti syrjäytymistä ehkäisevään toimintaan kuten monikielisten ohjaajien palkkoihin, valmistavan opetuksen lisäresursseihin ja vuoden 2022 loppuun myös lisäresurssina psykologi- ja kuraattoripalveluihin.
Ruotsinkielisten koulujen määräraha on 365 000 euroa.
Uusi tarveindeksi-malli on toteutettu keväällä 2022 yhteistyössä kasvatuksen ja koulutuksen toimialan ja kaupunginkanslian kaupunkitietoyksikön kanssa. Mallin ovat kehittäneet erikoistutkija Netta Mäki ja johtava asiantuntija Venla Bernelius.
Jutun ulkoasua muokattu 30.9.: Lisätty faktaan selkeämmin ne vuosiluokat, joille tuki kohdentuu.