Kartanohuussi ja kesämaja-alueen käymälä suojellaan. Olympiavuoden hotelli helpotuksia ei ole suojeltu.
Siinä se on. Hieman syrjässä, viljelypalstojen perällä: vanha puinen käymälä, joka on saamassa suojelustatuksen.
Mikäli Kivinokan alueen asemakaavaehdotus hyväksytään, saattavat tämä sekä kesämaja-alueen käymälä olla ensimmäiset suojellut vessarakennukset Helsingissä.
Täyttä varmuutta asiasta ei ole: kukaan ei varsinaisesti vastaa vessojen suojelusta kaupungissa.
Puisen rakennuksen räystäät on koristeltu pitsikuvioinnilla ja ovessa on ulkohuusseista tuttu sydän. Korkeat ikkunat ja valeikkunat kielivät kartanomiljööstä. 1810-luvulla valmistunut Kulosaaren kartano onkin huussin länsipuolella. Vessan rakennusvuosi ei ole tiedossa.
Vessa halutaan suojella osana kartanorakennuksia. Kaavamerkinnän mukaan kyseessä on kaupunkikuvallisesti arvokas rakennus, jonka ominaispiirteet on säilytettävä.
Helpotuksen äärelle vievät portaat on rakennettu jälkikäteen – ne ovat kolhot suloiselle pisupaikalle.
Sisälle ei ole asiaa. Lukittu vessa on palstaviljelijöiden käytössä.
– Sanoisin, että astetta hienompi huussi, kommentoi palstaviljelijä Antti Auvinen.
Hän viettää välillä palstallaan tunteja. Palvelulle on selkeä tarve.
Suojelustatuksen on saamassa myös yksi kesämaja-alueen useista käymälöistä.
Miesten ja naisten puoleen jakautuva käymälä on "rakennustaiteellisesti, historiallisesti tai kaupunkikuvallisesti arvokas suojeltava rakennus". Se suojellaan osana kesämaja-alueen rakennuksia.
Suojelu koskee rakennuksen julkisivuja ja vesikattoa sekä sen julkisia sisätiloja. Rakennuksessa tehtävät korjaustyöt ja muutokset eivät saa heikentää sen arvoa.
Vessarakennuksen suunnittelijasta tai rakentamisvuodesta ei ole tietoa. Ainakin Pihlajasaaresta löytyy samannäköinen käymälä.
– Tällaiset arkiset rakennukset kertovat myös historiasta ja omasta rakennusajastaan, toteaa tutkija Sanna Granbacka kaupunginmuseon kulttuuriympäristön yksiköstä sähköpostitse.
Kivinokan vessat eivät ole julkisia käymälöitä. Palstaviljelijät hallinnoivat kartanovessaa ja kesämajayhdistykset vihreitä käymälöitä. Ne on tarkoitettu mökkiläisille vaikka avonaiset oviaukot ovat kutsuvia kaikille alueella liikkujille.
– Asemakaava mahdollistaa kahden julkisen käymälän, esimerkiksi Helsinki-huussin rakentamisen Kivinokan alueelle, huomauttaa maisema-arkkitehti Maija Lounamaa.
Vanhoja käymälöitä Helsingistä löytyy toki muitakin. Olympiavuonna valmistui ravintola Kaivohuoneen vieressä oleva julkinen käymälä. Sen kunto on pahasti repsahtanut eikä ole ollut käymäläkäytössä vuosiin. Rakennusta ei ole suojeltu.
Meilahdessa Seurasaarentien käymälä toi vielä 1990-luvulla helpotusta hätää kärsiville. Alueen asemakaava vahvistettiin viime vuonna, mutta rakennusta ei suojeltu.
Niinikään vuonna 1952 valmistuneet Mäntymäen kentän ja Tehtaankadun julkiset käymälärakennukset ovat saaneet uuden elämän.
Kisahallia vastapäätä oleva punatiilinen entinen julkinen vessa mainostaa olevansa rento ja keidasmainen baari, jonka sisätiloissa on olohuonemainen kohtaamispaikka. Entisen käymälän katolle rakennetulla terassilla täytetään rakkoa kesäiltaisin.
Oikeaa sisäänkäyntiä on aikoinaan opastettu kansainvälisesti kolmella kielellä: naisille, för kvinnor, dames ja miehille, för män, messieurs. Samanlaiset opasteet löytyvät ravintola Kaivohuoneen viereisestä käymälästä.
Helsingissä on myös entinen käymälä, jossa saa tätä nykyä helpotusta esiintyminen ja laulamisen viettiin. Tehtaankadun punatiilisessä rakennuksessa toimii karaokebaari Restroom.
Tätäkään olympiavuonna valmistunutta rakennusta ei ole suojeltu.
