Byrokratian kankeus ja pankkitilin avaamisen vaikeus ovat yhä isoina esteinä tilapäistä suojelua saaville ukrainalaisille. Asiaa on selvitetty yhdessä ukrainalaisten yhteisön kanssa, mutta pankkien käytännöt vaihtelevat suuresti, Helsingin seudun kauppakamarista kerrotaan.
– Pankit ovat tässä asiassa hyvin varovaisia, eikä helppoja käytännön asiakaslähtöisiä ratkaisuja tunnu löytyvän, sanoo kauppakamarin johtaja Markku Lahtinen.
Lähtökohtaisesti pankkitilin saamiseksi tarvitaan suomalainen henkilötunnus ja kotikunta, jota tilapäisen suojelun perusteella Suomessa olevat eivät heti saa.
– Käytössä ilman pankkitiliä palkan maksaminen ja käyttäminen on erittäin hankalaa kuten muidenkin pankkitunnuksilla hoidettavien arkiasioiden hoitaminen. Periaatteessa palkka voidaan maksaa vastaanottokeskuksen kirjoilla oleville Migrin prepaid-kortille tai ulkomaiselle tilille, mutta ne vaativat työnantajilta työläitä erityisjärjestelyjä, joihin välttämättä isotkaan yritykset eivät taivu, Lahtinen sanoo.
Toinen ongelma liittyy Lahtisen mukaan kotikuntaan, jota tilapäistä suojelua saavilla ei Suomessa ole. Esimerkiksi työllisyyden kuntakokeiluista ei ole heille alkuvaiheessa hyötyä.
– Kotikunnan antaminen heti alkuvaiheessa helpottaisi kaikkiin työllisyyspalveluihin pääsyä. Tästä on lakiesitys valmisteilla, jotta tilapäistä suojelua vaativalle voitaisiin osoittaa kotikunta. Se menee kuitenkin varmasti ensi vuoteen.
Lahtinen sanoo, että yritykset ovat saaneet pikkuhiljaa palkattua ukrainalaisia esimerkiksi kauppoihin ja palvelualalle.
Ukrainalaisten keskuudessa on ollut väärää tietoa.
– Rekrytointien määrät lisääntyvät koko ajan, kun yrityksissä on perehdyttämiskäytännöt ja kielikoulutusrutiinit saatu hyvin käyntiin.
Seuraava askel ukrainalaisten työllistymisessä on löytää heille lisää koulutustaan vastaavaa työtä.
– Erityisesti naisissa on korkeasti koulutettuja. Kielitaito ja päivähoidon järjestäminen voivat olla vielä kuitenkin esteitä, Lahtinen pohtii.
HOK-Elannon oli tarkoituspalkataa ukrainalaisia työntekijöitä ravintoloihin viime kesänä. Yritys kariutui kuitenkin kalkkiviivoilla. Yhtenä syynä oli muun muassa työntekijän paluu takaisin kotimaahansa. Yhtenä syynä oli muun muassa työntekijän paluu takaisin kotimaahansa. Kevään jälkeen ukrainalaisten rekrytoinnit HOK-Elannon ravintoloihin eivät ole kuitenkaan edenneet.
– Olemme edelleen kiinnostuneita. Ukrainalaisten englannin kielen taito ei kuitenkaan ollut niin hyvä, mitä aluksi kuviteltiin, sanoo ravintolatoimialan henkilöstöpäällikkö Satu Vennala.
Noin 500 ukrainalaista on yrittänyt saada työtä muun muassa Helsingissä toimivan Startup Refugees -verkoston kautta.
– Heistä noin 160 on esitelty työnantajille ja noin 18 on työllistynyt kauttamme pääkaupunkiseudulla, työllistämisohjelman johtaja Maiju Mitrunen sanoo.
Pankki- ja vakuutuspalveluihin liittyvät ongelmat ovat tuttuja järjestölle. Järjestön mukaan työnhakijoilla voi olla oikaisua vaativia harhakäsityksiä.
– Ukrainalaisten keskuudessa on ollut väärää tietoa siitä, että työn vastaanottaessa menettää heti paikan vastaanottokeskuksessa. Näitä ja muita työllistymisen haasteita ratkomme asiakas kerrallaan.
Suomeen on saapunut helmikuun jälkeen noin 38 000 tilapäistä suojelua tai turvapaikkaa hakevaa ukrainalaista, sisäministeriö kertoi syyskuun alussa.
Ministeriö selvitti ukrainalaisten kielitaitoa kesällä. Vastaajista noin joka kolmas vastaaja kertoi englannin kielen taitonsa riittävän työhön tai opiskeluun. Suomen tai ruotsin opiskelu kiinnosti yli puolta.
Työllistymisen esteinä mainittiin kuitenkin erityisesti kielitaito, byrokratia sekä haasteet lastenhoidon järjestämisessä. Työikäisistä vastaajista 13 % oli kyselyä tehtäessä ilmoittautunut työnhakijaksi.
Vajaa kolmannes vastaajista ilmoitti, ettei enää suunnittele palaavansa Ukrainaan. Kolmannes oli päättänyt palata Ukrainaan sodan päätyttyä tai nopeammin. Lähes 40 prosentin suunnitelmat olivat vielä avoinna, ja niihin vaikuttavat erityisesti työllistyminen Suomessa ja sotatilanteen kehittyminen Ukrainassa.
Sisäministeriön mukaan reilun 2100 hengen otos antaa hyvin viitteitä ukrainalaisten tilanteesta ja tarpeista.
Perheyritys selätti työvoimapulan – Ravintolan keittiötä pyörittää nyt kaksikko Mariupolista