Jyväskylän yliopistossa tehdyn seurantatutkimuksen mukaan yksi ryhmä ylläpiti fyysistä aktiivisuuttaan myös koronapandemiaan liittyvien rajoitustoimien aikana, vaikka yleisesti liikkuminen väheni sosiaalisten kontaktien rajoitusten vuoksi.
Yliopisto kertoo ilmiöstä tiedotteessaan.
Suomessa fyysinen aktiivisuus eri ikäisillä ihmisillä väheni koronapandemian alkuaikoina, jolloin sosiaalisia kontakteja rajoitettiin. Rajoitukset tarkoittivat lähinnä aikuisten ryhmäliikunnan keskeyttämistä sekä sisäliikuntatilojen määräaikaista sulkemista.
– Tutkimuksemme asetelma oli ainutlaatuinen: aineistollamme pystyimme hakemaan mahdollisia selityksiä fyysisen aktiivisuuden vähenemiselle tutkimalla koehenkilöiden fyysisen aktiivisuuden historiaa, kertoo väitöskirjatutkija Perttu Laakso Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisestä tiedekunnasta tiedotteessa.
Tutkimuksessa selvisi, että 57–60-vuotiaat miehet, jotka olivat olleet nuoruudestaan saakka fyysisesti aktiivisia vapaa-ajallaan, ylläpitivät fyysisen aktiivisuutensa myös koronapandemiaan liittyvien kontaktirajoitusten aikana.
Toisaalta ennestään hyvin vähän liikkuvilla saman ikäisillä miehillä fyysinen aktiivisuus väheni rajoitusten aikana entisestään.
Naisilla vastaavia yhteyksiä kontaktirajoitustoimien aikana liikkumisen ja fyysisen aktiivisuuden historian välillä ei havaittu. Aiemman tutkimusnäytön puute kuitenkin estää vetämästä liian vahvoja johtopäätöksiä siitä, miksi naisilla vastaava havaintoa ei löydetty.
– Tulos voi selittyä esimerkiksi tutkimusaineistolla, mutta voidaan spekuloida esimerkiksi sillä, että aiempien tutkimusten mukaan keski-iässä naiset liikkuvat miehiä enemmän ja pitävät keskimäärin muutenkin huolta terveydestään miehiä paremmin. Tämä voisi selittää sen, että naiset ovat osanneet sopeuttaa aktiivisuutensa muuttuneeseen tilanteeseen miehiä paremmin, Laakso jatkaa tiedotteessa.
Tutkimus on osa 45-vuotista LISE-pitkittäistutkimusta, joka pohjautuu lähes 3000 koululaiselta vuonna 1976 kerättyyn pohja-aineistoon. Seurantamittauksia projektissa on tehty vuosina 2001 ja 2021, joista viimeisimpään osallistui noin tuhat koehenkilöä. Tutkimus on julkaistu Journal of Sports Sciences -tiedelehdessä.